Sivut

keskiviikko 21. elokuuta 2019

Mazo de la Roche: Jalnan miehet palaavat

Palasin jälleen kerran 1900-luvun alkupuolella julkaustun kanadalaissarjan pariin. Jalna-sarjahan on ehdottomasti viihteeksi kirjoitettu, eikä se oikein vakavasti otettavalta tunnu. Jalnan miehet palaavat on sarjassa ehkä yksi parhaiten onnistuneista osista, ei kuitenkaan missään nimessä paras. On itseasiassa hieman yllättävää, kuinka paljon pidin kirjasta, sillä tähän mennessä olen erityisesti pitänyt kirjoista, jotka on alkuperäisessä julkaisujärjestyksessä alkupäässä. Tämä on julkaistu sarjan kymmenentenä osana, ja suvun tarinaa on siihen mennessä lavennettu jo useaan otteeseen aikaan ennen sarjan alkuperäistä alkua.

Kukaan hahmoista ei tällä kertaa onnistunut raivostuttamaan minua, vaikka heidän omat, aiemmin hyvinkin karikatyyrisesti esiin tuodut luonteenpiirteet tässäkin tuotiin kyllä esiin.


Kirjassa eletään toisen maailmansodan loppupuolta ja neljä vuotta aiemmin miehet lähtivät Eurooppaan sotimaan. Aluksi keskitytään kaipaamaan poissa olevia, mutta pian miehet yksitellen palaavat.

Veljeksistä muusikko-Finch palaa Jalnaan eronneena, maanviljelijä-Piers sotavankeudesta jalkansa menettäneenä, Renny onnettomuudesta toipuvana ja epäonnistunutta kihlausta sureva Wakefield sodasta väsyneenä, mutta terveenä. Piersin poika Maurice lähetettiin edellisessä osassa Irlantiin kasvatiksi ja viimein hänkin pääsee palaamaan muuttuneena ja varakkaana perinnön saatuaan.

Jalnan lähinaapuri, yli 100 vuotta vanha kartano on sodan jatkuessa myyty ulkopuoliselle, mistä saadaan aikaan paljon draamaa. Kun epäillään Rennyn varastaneen naapurilta suuren summan rahaa, saadaan myös jännitystä kirjaan.

Kaiken kaikkiaan erinomainen Jalna-sarjan osa, jossa jo valmistellaan suurta loppuratkaisua virittelemällä kainosti romanttisia viritelmiä Rennyn tyttären Adelainen varalle. Adelaine ei vain vielä piittaa niistä lainkaan.

Lista sarjasta kronologisessa järjestyksessä, suluissa julkaisujärjestys. Lähde Wikipedia.
1. Jalnan synty (9)
2. Jalnan aamu (16)
4. Jalnan nuori Renny (5)
5. Jalnan kevät (7)
6. Jalnan veljekset (13)
7. Jalna (1)
8. Jalnan perhe (2)
9. Jalnan perintö (3)
10. Jalnan isäntä (4)
13. Jalnan miehet palaavat (10)
14. Rennyn tytär (12)
15. Kosijoita Jalnassa (14)
16. Juhlat Jalnassa (15)

sunnuntai 18. elokuuta 2019

Sini helminen: Kiven sisässä

Kiven sisässä on jatkoa Kaarnan kätkössä -kirjalle, jonka luin viime vuodenvaihteessa. Kiven sisässä oli minusta sujuvaa ja sopivaa jatkoa sarjan ensimmäiselle osalle. Kyseessä on nopealukuinen ja lyhyehkö nuorten fantasiakirja, joka kertoo Pekosta, nuoresta nörttipojasta, jolle selviää, että hän kuuluu myyttiiseen Väkeen. Pekon isoäiti on kuollut yllätten Helsingissä ja Pekon perhe muuttaa maalta isoäidin asuntoon. Isoäidin kuolemaan liittyy jotain kummallista, mistä Pekolle ei haluta kertoa...



Kuten ensimmäinen osa, myös tämä jäi kohtaan, jossa haluan kiihkeästi tietää lisää. Mitä seuraavaksi tapahtuu? Vaikka sarjan ensimmäisissä osissa on eri päähenkilöt, on niissä yksi sama sivuhenkilö, Tuulia, joka ilmestyy ja katoaa yllätten, ja joka auttaa molempien kirjojen päähenkilöitä löytämään oma itsensä.

Vaikka pidinkin kirjasta, niin tarina vuorelaisista, jotka siirtävät samoja kyltasydämiä sukupolvelta toiselle muistoineen päivineen, ei oikein iskenyt minuun.  

keskiviikko 14. elokuuta 2019

Niina Mero: Englantilainen romanssi

Niina Meron Englantilainen romanssi (2019) kertoo Norasta, joka rakastaa Englantia ja kartanoromantiikkaa ja tatuointeja. Hän ei ole kuitenkaan koskaan käynyt Englannissa, ennen kuin sisko kutsuu hänet sinne häihinsä, koska hän pelkää, ettei todellisuus vastaa mielikuvia. Vastentahtoisesti Nora matkustaa sinne, ja joutuukin jäämään pidemmälle vierailulle häiden järjestelyjä varten. Sitä paitsi Noran on mahdollista saada apua graduaan varten.


Tarinan mysteeri on se, että sulhasen perheen vanhempi poika on kadonnut vuosia sitten. Mitä on tapahtunut? Nora löytää kadonneen Jamesin ateljeen, joka on yhä koskemattomana ja kummallisia tauluja. Perhe ei myöskään halua kuulla kysymyksiä Jamesista. Aivan kuin hänet olisi haluttu lakaista kokonaan pois perheen elämästä.

Mukavaa kuunneltavaa äänikirjana.

sunnuntai 11. elokuuta 2019

Tove Jansson: Muumilaakson marraskuu

Olen lukenut aika vähän Tove Janssonia - siis siihen nähden, että kuten monet muutkin, olen kasvanut sen japanilaisen Muumilaakson tarinoita -animaatiosarjan parissa. Aikuisiällä olen lukenut viime kesänä Näkymätön lapsi ja muita tarinoita.


Tämä nimenomainen lukemani kappale Muumilaakson marraskuuta on sinänsä minulle itselleni hyvin merkityksellinen. Olen saanut sen lapsena lahjaksi, ja vaikka olinkin eittämättä kova lukija, ei Muumilaakson marraskuu kuitenkaan taida olla se kirja, jonka pariin lapsilukija ensimmäisenä hakeutuisi. Vaikka kirja kyllä näyttää käytössä kuluneelta - ehkä olen sen sittenkin lukenut ja vain unohtanut?

Merkittäväähän Muumilaakson marraskuussa on se, että itse muumit eivät esiinny siinä. Muumilaaksoon saapuu vieraita, jotka kaikki etsivät muumiperhettä, mutta muumit ovat lähteneet. Syksy saapuu, eikä perhettä vain näy. Vieraat etsivät ja kaipaavat muumeja ja käsittelevät pettymystään eri tavoin. Pikkuinen homssu kuvittelee tarinaa olennosta, joka ei pysykään hänen hallinnassaan. Mymmeli haluaa tanssia, Hemuli on puuhakas, Vilijonkka, joka ei pystykään siivoamaan kuten normaalisti, ikivanha Ruttuvaari seurustelee esi-isän kanssa.

Kirjassa oli muutamia oikein osuvia lainauksia, kuten: "Hän ei tiennyt mammasta mitään. Hän ei tiennyt etteivät äidit koskaan saa käyttäytyä huonosti." Hahaa! Juuri siksi rakastan Muumimammaa, koska hän käyttäytyy joskus myös huonosti!

keskiviikko 7. elokuuta 2019

Diana Gabaldon: Luiden kaiku

Luiden kaiku on mielestäni Diana Gabaldonin Matkantekijä-sarjan heikoin osa. Luin sen nyt toiseen kertaan, ja lukukokemus oli ehkä hieman parempi kuin ensimmäisellä kerralla. Siihen lienee kaksi syytä: ensinnäkin luin kirjan tällä kertaa heti edellisen perään, jolloin hahmot ja edellisen kirjan tapahtumat olivat paremmin muistissa. Edellisellä kerralla tuntui vain, että merkityksettömien hahmojen elämää vyörytettiin sivutolkulla, ja syytä siihen oli vaikea keksiä. Nyt ymmärsin jollain tavalla, miksi niin oli. En myöskään tunne Yhdysvaltojen vapaussotaa, joten erilaisten kenraalien ja muiden kuuluisuuksien nimillä ei ole minulle suurtakaan merkitystä.


Toisekseen viimeksi kirjan loppuratkaisu jätti niin pahan maun suuhun, että en halunnut koskea koko sarjaan pitkällä tikullakaan, ennen kuin tiedän, miten siinä käy. Nyt kun olen lukenut myös sarjan seuraavan osan, kestän myös loppuratkaisun.

Luiden kaiussa seurataan Jamien ja Clairen elämää 1700-luvulla, kun he yrittävät epätoivoisesti päästä Skotlantiin, mutta sodan melskeissä se ei ole aivan helppoa. Brianna ja Roger ovat lapsineen palanneet 1900-luvulle, eikä sopeutuminen ole kenellekään heistä kovin helppoa. Lisäksi kerrotaan lordi John Greysta enemmän kuin varsinaisissa Matkantekijä-kirjoissa yleensä - tämä oli minusta hyvä uutinen, koska olen pitänyt lordista kertovista kirjoista kovasti. Myös lordin poika William saa omat lukunsa kirjassa. Lisäksi seurataan kveekarisisarusten Denzellin ja Rachelin matkaa vapausarmeijan mukana. Aika paljon sattumia mahtuu mukaan, mitä on kohtalaisen vaikea uskoa. Välillä muistutetaan, että jos täällä sodan melskeissä joutuu erilleen, niin ei välttämättä koskaan löydä toisiaan - ja silti kaikki nämä hahmot törmäilevät toisiinsa aivan yhtenään.

sunnuntai 4. elokuuta 2019

Enni Mustonen: Järjen ja tunteen tarinoita

Nimettömät (2004) aloittaa Enni Mustosen historiallisen sarjan Järjen ja tunteen tarinoita. Hilma Maria Perämäki ja Anna Sofia Ahlstedt saapuvat molemmat Augusta Ahlstedtin huusholliin: Hilma piiaksi ja Anna tätinsä luokse kortteeriin opintojensa ajaksi. Tytöt ystävystyvät, vaikka heidän elämänsä ovatkin toisenlaiset. Hilma on topakka kotiapulainen, joka kuitenkin haksahtaa raittiusiltamissa tuliseen puhujaan Artturiin. Anna etenee opinnoissaan, mutta ei löydä vakavaa rakkautta.

Mustasukkaiset (2005) jatkaa tarinaa. Hilma elättää perhettään ompelijana ja Anna on saanut vapautuksen sukupuolestaan ja opiskelee yliopistossa.

Lipunkantajat (2006) taas kertoo sortovuosista ja naisten noususta Suomen ensimmäiseen eduskuntaan. Ja nämä kolme kirjaa kertovat oikeastaan pääpiirteittäin sarjan tarinan. Poliittinen liikehdintä eri puolilla, joka huipentuu vaaleihin ja eduskunnan valitsemiseen ja erityisesti naisen asemaan.

Sidotut (2007) kertoo vielä viimeisen osan verran Hilma Marian ja Anna Sofian kohtaloista. Hilma perheineen lähtee Amerikkaan kun tie kotimaassa näyttää nousevan pystyyn. Anna puolestaan päätyy järkiavioliittoon, joka osoittautuu erehdykseksi melkein saman tien.

Parittomat (2008) hyppääkin ajassa reilusti eteenpäin, sillä siinä eletään jo lähes nykyaikaa. Päähenkilö Salla on Hilman tyttärentyttärentytär, joka kohtaa aivan sattumalta kesänviettopaikassaan Tommin, joka taas on Annan perillisiä. Eletään EU-Suomessa, jossa Tommi pyörittää luomutilaa ja Salla saa kesätöitä tilojen tarkastajana ja tekee samalla väitöskirjaa aiheesta. Jännittävää huomata, miten jo lyhyt ajallinen etäisyys saa itseasiassa Parittomatkin tuntumaan historialliselta romaanilta. Vai kuinka usein kesämökillä vielä nykyisin kaihotaan kiinteän yhteyden tai edes mokkulan perään, jotta saadaan tietokoneelta sähköpostit luettua? Kirjassa myös skypetetään ahkerasti ja sekin on tainnut vähentyä merkittävästi whatsappin tulon ja älypuhelimien yleistymisen myötä.

Koko sarja on erinomaista viihdettä, tällä lukukerralla pidin yllättävän paljon myös sarjan viimeisestä osasta. Suurelta osin ehkä siksi, että tiesin varautua siihen, ettei viimeinen osa jatka suoraan Hilman ja Annan tarinaa.