keskiviikko 9. tammikuuta 2019

Sini Helminen: Kaarnan kätkössä

Virve tarttuu käsiini ja hänen silmänsä palavat hurjaa villiä riemua.
"Sä tunsit sen? Mä tiesin, että sä tuntisit sen!"

Alku lähti käyntiin niin tavanomaisena särkyneen sydämen kuvauksena, että meinasin aikuislukijana menettää uskoni ja olin jo palauttamassa kirjaa kirjastoon. Selasin kuitenkin eteenpäin ja päätin yrittää uudelleen.

Pinjan poikaystävä ja paras kaveri päätyvät yhteen ja Pinja jää yksin. Sydänsuruihin löytyy helpotusta kesätöissä tavatusta Virvestä, mutta kun lisäksi kuvioissa pyörii sinnikäs hallusinaatio Tuulia-nimisestä tytöstä, jonka kanssa Pinja on leikkinyt pienenä. Tuulia väittää, että Pinjassa virtaa metsänväen verta. Uskomattomaltahan se tuntuu.


Vaaralliseen seikkailuun Pinja joutuu, kun hänet lähetetään maalle ilman puhelinta, jotta Virve unohtuisi.

Loppujen lopuksi Kaarnan kätkössä (2017) osoittautuu mukavaksi fantasia-lukupalaksi, jossa lukijalle esitellään erilaisia hahmoja ja maailmoja, ja kun kirja loppuu, jää kaipaamaan lisää. Onneksi kyseessä onkin sarjan ensimmäinen osa, joten lisää on saatavilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti