Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste 1999. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste 1999. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 4. joulukuuta 2019

Taru ja Tarmo Väyrynen: Vuorileijonan varjo, kooste 2

Löysin Vuorileijonan varjo -sarjan uudelleen vähän vahingossa, mutta ilahduin kovasti tästä löydöstä. Sarjan alkupään osat on kirjoitettu parikymmentä vuotta sitten, mutta fantasiamaailmaan sijoittuvassa sarjassa sillä ei ole väliä. Luin ensimmäiset kolme osaa vauhdilla, eikä vauhtia hidastanut yhtään se, että lukiessani muistin sarjan jatkuvan pidemmälle, ja lisäksi huomasin, että sarjaan on tullut myös kokonaan uusia osia.

Sarja löytyy kirjalijoiden omilta sivuilta maksuttomina e-kirjoina, joten kirjoja pääsee helposti lukemaan. Itse tosin lainasin nämä niteet kirjastosta, uusina painoksina.

Jääsilmä (1998) sijoittuu Vuorimaahan ja kertoo  Vuorimaan armeijan ylipäälliköstä Verrakasta, joka on kantanut jo pitkään syyllisyyttä teoistaan. Uskomattomalla sinnikyydellä hän selviytyy lähes koko perheensä menetyksestä ja hoitaa hellästi ainoaa mitä hänellä on jäljellä, pientä tytärtään Meiraa, joka kasvaa sotilaiden keskellä.

Meira kasvaa ja yllättäen Verraka joutuu vangiksi kaukaiseen Susimaahan. Meira ei hänkään luovuta helposti, vaan lähtee etsimään isäänsä ainoana apunaan sokea nuori parantaja Areno. 

- Olet isäsi arvoinen tyttö, Meira, Lis sanoi. - Toivon, ettet löydä häntä kuolleena, vaan elossa.



Tulisydän (1999) taas sijoittuu Autiomaahan, ja ajallisesti Tulisydän ja sitä seuraava Tuulen tavoittelua tapahtuvat rinnakkain Jääsilmän kanssa. Klaanipäällikkö Ake ja Metallin jumalan ylipappi Dotar yrittävät parhaansa mukaan rakentaa oikeudenmukaista yhteiskuntaa vahvasti orjuuden varaan rakentuneesta Autiomaasta. Se ei ole ihan helppoa, kun vielä luontokin vastustaa uudistuksia sateettomuudellaan.

- Tasataan se, mitä meillä on, ja kuollaan sitten yhdessä, kun kaikki on käytetty.



Tuulen tavoittelua (2000) jatkaa Tulisydämen tarinaa ja nämä kaksi kirjaa onkin uudessa painoksessa nidottu yhteen. Aken ja Maleen adoptiolapset ovat kasvaneet jo isoiksi, kun paljastuu, että heistä yksi, Amina, on syntyjään puhdas. Puhtaiksi sanotaan ihmisiä, jotka ovat syntyjään tunteettomia ja haluavat noudattaa vain järjen ääntä. Amina ja hänen sisarensa Enetta kaapataan vangeiksi puhtaiden valtakuntaan ja on vain pieni mahdollisuus saada heidät kunnossa takaisin kotiin.

- Tarkoitin, että kaikilla ihmisillä on ehkä taipumus pahaan, Dotar sanoi. - Siksi meidän on autettava niitäkin, jotka ovat ajautuneet pahimpiin mahdollisiin tekohin. Voisimme itse olla heidän asemassaan, jos olosuhteet olisivat olleet toiset.


sunnuntai 24. helmikuuta 2019

Enni Mustonen: Ruiskukkaseppele

Enni Mustosen Koskivuori-sarjan toisessa osassa on siirrytty kymmenen vuotta eteenpäin. Eletään 1920-lukua ja päähenkilöinä ovat edellisen osan pikkutytöt Saaran tytärpuoli Anna Forsberg ja Vapun sisar Elina Koivikko. Annan ja Elinan elämät kulkevat eri reittejä, Anna lähtee opiskelemaan Helsinkiin ja Elina päätyy töihin Koskivuorelle tehtaan konttoriin.

Suomessa ollaan jälleen eri leireissä ja ihmisiä kyyditetään kodeistaan. Myös Annan ja Elinan on jossain vaiheessa valittava puolensa ja myös se, seuraako rakkauttaan vai ei.


Sarjan ensimmäinen osa Verenpisara ikkunalla.

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Nora Roberts: Meritrilogia

Uusintalukuna luin Nora Robertsin vanhempaa romantiikkaa, nimittäin neliosaisen Meritrilogian. Alun perin sarjassa kai piti olla kolme osaa, mutta myöhemmin siihen on lisätty viimein osa kertomaan nuorimmasta veljeksestä.

Aaltojen armoilla (lukemani pokkari vuodelta 2007) aloittaa sarjan. Cameron Quinn on menestyvä kilpa-ajaja, kun hän joutuu yllättäen palaamaan kotiin isänsä kuolinvuoteen äärelle. Isä on joutunut vakavaan auto-onnettomuuteen, eikä siinä kaikki: Isä on myös ottanut hoitoonsa kymmenenvuotiaan Seth-pojan, jonka biologinen äiti on kohdellut poikaa kaltoin. Cameronilla ja hänen kahdella aikuisella veljellään on samanlainen tausta, ja he eivät voi muuta kuin muuttaa takaisin kotiin ja yrittää huolehtia pojasta. Onneksi Cam löytää iloa itselleen kauniista sosiaalityöntekijästä Annasta, joka hoitaa Sethin tapausta.

Cam ojentautui ja huomasi silloin vasta pojan, joka oli käpertynyt nukkumaan nurkassa olevaan nojatuoliin. - Kuka tuo on?
- Uusin tulokas Ray Quinnin kadotettujen poikien katraassa, Ethan vastasi.



Nousuvesi (2007) jatkaa tarinaa. Veljekset ovat päättäneet huolehtia Sethistä ja varmistaa, ettei hänen koskaan tarvitse palata biologisen äitinsä luokse. Ethanin ehdotuksesta he ovat perustaneet veneveistämön, jossa he tekevät laadukkaita, käsintehtyjä veneitä. Kuvioissa on myös veljesten lapsuudenystävä Grace, josta on sukeutunut kaunis ja itsenäinen nainen - eikä Ethan ole koskaan halunnut ketään muuta. Ethan on kuitenkin myös päättänyt olla koskaan menemättä naimisiin omien lapsuudenkokemustensa vuoksi. Ethan on muuten tämän sarjan päähenkilöistä oma henkilökohtainen suosikkini.

Ethan olisi osannut suhtautua myös konniin. Ja toiminut niin kuin oli oikein. Seth oli pohdiskellut asiaa ja päätellyt, että sitä tarkoitettiin, kun sanottiin että joku on sankari. Sankari toimii aina niin kuin on oikein.



Kotisatama (engl. 1999) trilogian päätösosa. Siinä veljeksistä kolmas, Phillip tutustuu paikkakunnalle ilmestyneeseen Sybilliin, joka ei olekaan saapunut kaupunkiin aivan sattumalta. Sethin äidillä on myös omat suunnitelmansa.

Nainen ei tulisi saamaan poikaa käsiinsä. Hän tulisi huomaamaan, että Quinnin veljekset olivat kovempi pala kuin yksi helläsydäminen vanhus.


Sininen lahti (2004) on trilogian lisäosa ja kertoo Sethin tarinan. On mukavaa palata Quinnin veljesten luokse 18 vuotta myöhemmin. Sethin veljille, kuten hän heitä kutsuu, on syntynyt lapsia, jotka alkavat olla jo liki aikuisia. Sethin äiti, jonka luultiin Kotisataman lopussa säikähtäneen ja kadonneen Sethin elämästä, onkin kaikki nämä vuodet kiristänyt poikaansa. Tämä uhkaa tuhota kaiken, mikä Sethille on tärkeää, myös orastavan romanssin paikkakunnalle muuttaneen kukkakauppiaan Drusillan kanssa. 

Sellaista summaa ei ollut olemassakaan, mitä Seth ei olisi ollut valmis maksamaan päästäkseen äidistään eroon. Ja pitääkseen äitinsä erossa perheestään.
Juuri sen varaan Gloria tietysti laskikin.


Helmet-lukuhaasteen kohta kirjassa on meri.

sunnuntai 6. elokuuta 2017

Maeve Binchy: Talo Dublinissa

Hilary Moran ei antanut Danny Lynchille koskaan täysin anteeksi sitä, ettei tämä ollut sinä yönä vaimonsa luona. Tottahan Hilary oli kuullut, että kaikelle oli selityksensä ja että erinäiset seikat olivat luottamuksellisia, eikä Ria itse kantanut kaunaa. Kukaan muu ei kuitenkaan ollut kuullut, kuinka Ria oli synnytyksen pitkinä tunteina vaikeroinut odottaessaan Dannya.

Talo Dublinissa on julkaistu suomeksi 1999, ja kirjoitettu 1998. Ei siis kännyköitä! Netin käyttöä opetellaan, ja sähköpostit tulevat vielä tietokoneeseen. Kirja sijoittuu Maeve Binchyn tuotannon keskivaiheille ja on toistaiseksi varhaisin teos, jonka olen häneltä lukenut. Jostain luin kommentin, että alkupään kirjat ovat jotenkin sujuvampia kuin viimeisimmät kirjat, ja tämän kirjan perusteella olisin valmis sen allekirjoittamaan. Vaikka tyyli on ehdottomasti samaa kuin myöhemmissäkin lukemissani kirjoissa, tulee tästä jotenkin olo, että kirjaan on paneuduttu enemmän kuin myöhempiin. Ei ole turvauduttu helppoihin ratkaisuihin, kierrätetty aiheita ja henkilöitä muista romaaneista (tai mistä minä tiedän, vaikka olisikin, kun en kerran ole lukenut tätä aiempia kirjoja). Ainakin teema tuntuu virkistävästi erilaiselta kuin muissa Binchyltä lukemissani kirjoissa.



Kirjassa seurataan pääasiassa irlantilaisen Rian elämää ja Binchylle tuttuun tyyliin aloitetaan todella, todella kaukaa. Aloituskappaleessa puhutaan Rian syntymässä, ja nopeasti päästään elokuvateatteriin pussailemaan 15-vuotiaan Rian kanssa. Sen jälkeen ensimmäinen puolikas kirjaa kuvataankin Rian onnellista liittoa Dannyn kanssa, jonka aikana heidän yhteiset lapsensa kasvavat teini-ikäisiksi.

Sitten vasta alkaa tapahtua, ja kirjan tapahtumat lähtevät käyntiin. Käy ilmi, että Dannysta on tulossa jälleen isä - ei kuitenkaan Rian kanssa, vaan uuden nuoren tyttöystävän. No, ei siinä mitään, Ria suhtautuu asiaan käytännöllisesti: Danny varmaan palaa vielä kotiin. On pakko, sillä heillähän on niin kaunis kotikin (juuri otsikossakin mainittu Talo Dublinissa). Kun niin ei näytä käyvän, Ria päättää matkustaa Amerikkaan kahdeksi kuukaudeksi ja vaihtaa siksi aikaa taloa Marilynin kanssa. Marilyn taas pakenee omia aaveitaan.