Oma klassikkoni oli tällä kertaa kotimaisten klassikkojen klassikko, nimittäin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä. Tosin luin sen selkokirjana, joka on minusta kenelle tahansa erinomainen tapa tutustua vähän vaikeammin lähestyttävään kirjallisuuteen. Olen lukenut klassikkohaasteeseen aiemminkin selkokirjallisuutta, nimittäin Minna Canthin Papin perheen.
Olin lapsena ahkera lukija ja pääsin kirjastoautolle kahden viikon välein. Silti lukeminen välillä loppui kesken. Siinä vaiheessa luin suurin piirtein mitä tahansa, mm. jonkun aiemman sukupolven jälkeensä jättämää lukukirjaa, jossa oli katkelma Seitsemästä veljeksestä. Ennen tätä se katkelma oli muodostanut suurimman osan käsityksestäni Seitsemästä veljeksestä. Tokihan juoni on pääpiirteittäin tuttu, mutta en todellakaan ollut edes harkinnut koskaan lukevani kirjaa. Syksyllä selkomukautus tarttui kuitenkin kirjastosta mukaan, lähinnä mielessä taisi olla tämä klassikkohaaste.
Seitsemän veljestä, jotka eivät ole aivan kunniallisia ja yhteiskuntakelpoisia, pakenevat metsään. Aikanaan sieltä palattuaan asiat muuttuvatkin paremmiksi. Mukava ja nopealukuinen, selkomukautus ylllätti jälleen positiivisesti. Tietoteknisten ongelmien vuoksi postaus jää tällä kertaa näin lyhyeksi, koska puhelimella kirjoittaminen ei ole mielipuuhaani. Haluan kuitenkin osallistua mukavaan haasteeseen.
Aiemmat klassikkohaaste-postaukseni:
Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija
Kalle Päätalo: Tammettu virta
Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla 1
Yrjö Kokko: Pessi ja Illusia
Minna Canth: Papin perhe (selkokirja)
Douglas Adams: Linnunrata
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti