Sivut

perjantai 2. marraskuuta 2018

Maijaliisa Dieckmann: Väläys pimeässä

Etsin kirjastosta äänikirjoja työmatkoja varten, ja nappasin mukaani lasten- ja nuortenkirjan Väläys pimeässä - Louis Braille ja pistekirjoituksen tarina. Tarina on rakennettu kahteen tasoon: toisalla eletään nykyaikaa suomalaisen näkövammaisen Leon mukana. Leo käy tavallista koulua näkevien luokkakavereiden kanssa ja tutustuu pistekirjoitukseen ja samalla kuulijalle kerrotaan näkövammaisen nuoren koulutiestä, apuvälineistä ja opetuksesta. Leon opettaja taas kertoo oppilailleen tarinaa Louis Braillesta, joka keksi pistekirjoituksen.


Louis Braille sokeutui onnettomuudessa kolmevuotiaana. 10-vuotiaana hänen perheensä lähetti hänet sokeainkouluun Pariisiin, jotta Louis saisi mahdollisuuden elättää itsensä. Siihen aikaan sokeiden oli mahdollista lukea itsenäisesti vain kallista ja harvinaista kohokirjoitusta, jota koko sokeainkoulussa oli vain kolme kirjaa. Olihan oltava jokin toinen keino saattaa tieto kaikkien sokeiden saataville! Louis Braille sai oman pistekirjoitusjärjestelmänsä valmiiksi 15-vuotiaana, ja kirjoittamisen lisäksi pistekirjoitusta voi hyödyntää matematiikassa ja musiikissa pistenuottien avulla. Braille-kirjoitus tosin yleistyi vasta keksijänsä kuoleman jälkeen.

Väläys pimeässä on lähinnä tietokirja pistekirjoituksen historiasta, ja myös näkövammaisten nuorten koulunkäynnistä vuonna 2010. Mutta sellaisena se oli oikein mielenkiintoinen ja kolmen tunnin pituisena myös suhteellisen nopea ja helppo kuunneltava. Vaikka alku oli vähän tihkas, tarina imaisi mukaansa ja kuuntelin kirjan loppuun mielelläni. Pistekirjoituksen arvo sokeille on sitä paitsi mittaamaton vielä nykypäivänäkin, kun myös muita tapoja tiedonsaantiin on paljon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti