Eleanor elää erakkomaisesti ilman ystäviä. Hän käy töissä, muttei ole ystävystynyt työtovereidensa kanssa. Hänellä on tietyt rutiinit lounaan ja muiden arjen toimien suhteen, eikä hän poikkea niistä koskaan. Ainoastaan äiti soittaa kerran viikossa, vaikkeivat puhelut olekaan Eleanorista mukavia. Eleanor ei oikein osaa olla ihmisten kanssa ja viikonloput hän viettää votkapullo seuranaan kotonaan.
Mutta yllättäen uusi työkaveri vetää Eleanorin lähes väkisin mukanaan tutustumaan uusiin ihmisiin ja Eleanorin rutiinit alkavat muuttua. Eleanor on hulvattoman hauska, koskettava, surullinen - mutta lopulta kaikki näyttää paljon paremmalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti