Maritta Hiltunen: Pirtin poika

Maritta Hiltusen Pirtin poika (2005) on hänen isänsä lapsuudesta kertova muistelmateos. Se kertoo Tornionlaakson järvikylien elämästä 1940-luvulla. Kirja alkaa siitä, kun nuori Pentti kaatuu suksimäessä ja loukkaa jalkansa pahasti. Alussa ajattelin, että kirja koostuu irrallisista tapahtumista, mutta kyllä jalan loukkaantuminen on koko kirjan tärkein tapahtuma ja vaikuttaa kaikkiin tuleviin tapahtumiin, koska jalka ei koskaan parane kunnolla.

Pentti kuitenkin pääsee tukinuittoon ja savotalle isänsä mukana. Koulusta ei kirjassa paljon kerrota, enemmänkin muista Pentin elämään vaikuttaneista tapahtumista: rippikoulusta, savotoista, armeijasta.

Minua häiritsi kirjassa vaihteleva minä-kerronta ja kolmannessa persoonassa Pentistä kertominen. Mitään selvyyttä en kirjan kuluessa saanut siitä, millä perusteella kirjailija vuorotteli näiden kahden tyylin välillä, eivätkä ne oikeastaan erottuneet toisistaan millään tavalla. Minusta kirjasta olisi tullut selkeämpi, mikäli nämä tyylit olisi yhdistetty ja käytetty koko kirjan ajan joko minä-kertojaa tai sitten hän-muotoa.

Alun kankeuden jälkeen Pirtin poika osoittautui aika vetoavaksi kertomukseksi ja kuvaukseksi 1940-luvun syrjäkylien elämästä. Nimenomaan näkökulmansa vuoksi pidin kirjasta kovasti.

Helmet-haaste: "Et ole ikinä kuullut kirjasta".