Sivut

perjantai 7. helmikuuta 2020

J.K. Rowling: Harry Potter ja viisasten kivi

Klassikon asemaan noussut Harry Potter. Luimme Potteria ensimmäistä kertaa lasten kanssa tänä talvena kuuntelemalla sitä äänikirjana automatkoilla. Ja kyllä, sama taika vakuutti heidätkin. Niin paljon, että hankimme kaksi ensimmäistä osaa Jim Kayn kuvittamina painoksina. Ainoa vika kuvitetuissa painoksissa on, että ne painavat niin rutosti. Lukunautinto vähän kärsii, kun kirjaa ei jaksa kannatella käsissä. Täytyy harkita lasten kiinnostuksen mukaan, sijoitanko myös myöhempien osien osalta kuvitettuihin versioihin.


Harry on kasvanut vastenmielisten tädin ja sedän ja simputtavan ja hemmotellun serkun kanssa ja joutunut asumaan portaiden alla komerossa. Omat vanhemmat ovat kuolleet, Harryn tietojen mukaan auto-onnettomuudessa. Mutta yhtäkkiä selviää, että Harry onkin velhosukua, ja sitä paitsi kuuluisa: paha velho Voldemort, jonka nimeä ei pidä mainita, on yrittänyt tappaa Harryn, turhaan. Harry on hengissä, mutta Voldemortista ei ole sen koommin kuultu. Tässä ykkösosassa on jo paljon vihjeitä tuleviin tapahtumiin, mutta jonkin verran myös ristiriitoja, jotka sarjan useampaan kertaan lukeneena bongaa joukosta. Ei mitään vakavaa kuitenkaan, ja kyllähän Viisasten kivi käynnistää taikamaailmaan sijoittuvan seikkailukertomuksen oikein reippaasti. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti