Agathan Christien klassikkoromaani Eikä yksikään pelastunut (1939) on senlaatuinen salapoliisiromaani, josta ei minulla ole kertakaikkiaan mitään uutta sanottavaa. Kaikki on kyllä tähän mennessä jo sanottu. Mutta sanotaan nyt kuitenkin muutama sana - onhan tämä ihan huikea.
Wikipediasta minulle selvisi, että Eikä yksikään pelastunut -nimi on itse asiassa se, jolla suomennos on alunperinkin julkaistu vuosina 1940-1956 ja uudelleen vuodesta 2003 alkaen. Vuosina 1968-1999 nimenä oli Kymmenen pientä neekeripoikaa ja vuonna 2004 Christien perikunta on muuttanut kirjan nimeksi virallisesti And then there were none.
Kahdeksan erilaista henkilöä kutsutaan erilaisin perustein eristyneelle saarelle vierailulle. Saarelta ei löydykään isäntäväkeä, vaan ainoastaan kaksi palvelijaa. Äänilevyltä kaikki kymmenen kuulevat, kuinka heitä kaikkia syytetään murhasta.
He eivät pääse pois saaresta, koska mantereelle on annettu ohjeet, ettei saarelle saa mennä viikkoon. Yksi kerrallaan murhaaja iskee ja kaikki saarella olevat kuolevat - Eikä yksikään pelastunut. Mutta kuka heistä on murhaaja?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti