Sivut

sunnuntai 16. kesäkuuta 2019

Agatha Christie: Idän pikajunan arvoitus

Dekkariviikon kunniaksi kuuntelin äänikirjana Agatha Christien klassikoromaanin Idän pikajunan arvoitus. Olen myös aiemmin katsonut 2017 julkaistun elokuvan Idän pikajunan arvoitus, joten varsinaisesti yllätyksenä loppuratkaisu ei tullut. Toki myös itse kirjan olen lukenut aiemmin, mutta siitä on varmaan 20 vuotta aikaa. Nyt tartuin uudempaan suomennokseen, ja pidin siitä kyllä. Pidin myös siitä, että alussa oli suomentajan kommentti mm. niistä haasteista, joita suomennustyöhön oli liittynyt. Esimerkiksi se, että Poirotin puhekieli ei ole alkukielelläkään virheetöntä, vaan hänen käyttämillään sanonnoilla on haluttu tuoda esiin hänen ulkomaalaisuuttaan. Sanonnat saattavat puolestaan viitata julkaisuajankohtana käytössä olleisiin englanninkielisiin sanontoihin, jotka ovat jo aikoja sitten kadonneet. Siksi suomentaminen ei ole aina ollut helppoa. Mutta hyvin suomentaja Jaakko Kankaanpää hommasta suoriutuu.



"Idän pikajunan matka tyssää keskellä yötä lumikinokseen Balkanilla. Ylellinen juna on vuodenaikaan nähden yllättävän täysi, mutta aamuun mennessä matkustajia on yksi vähemmän: amerikkalainen miljonääri Ratchett löydetään hytistään kuolleena, kaksitoista tikarinpistoa rinnassaan. Koska viranomaiset eivät lumimyrskyn vuoksi pääse paikalle, Hercule Poirotia pyydetään tutkimaan murhaa. Belgialaisetsivän maailmankuulut aivosolut saavat ratkaistavakseen suljetun huoneen mysteerin: uhrin ovi oli salvattu sisäpuolelta, eikä lumessa junan ympärillä näy minkäänlaisia jälkiä. Kuka kirjavasta matkustajakaartista voi olla murhaaja?" Kuvaus kustantajan WSOY:n sivuilta.

Harvakseltaan Christien salapoliisiromaanit kestävät näköjään myös uusintaluvun. Jätin vastikään erään toisen kirjailijan dekkarin kesken liian verisenä ja kuvailevana, mutta Christien kanssa ei ole sitä ongelmaa! Sopivaa kesälukemista siis perinteistä pitävälle lukijalle.


Äänikirjan kuuntelin tällä kertaa Nextory-palvelusta, johon otin kokeilujakson. Kirjaston e-kirjapalveluun ja jonottamiseen verrattuna on tietysti kätevää, että on paljon kirjoja käden ulottuvilla, mutta onkohan se kaltaiselleni lukijalle vähän liiankin kätevää? Perhe ei pidä siitä, että kuljen kotona jatkuvasti luurit korvilla enkä kuule mitä minulle sanotaan, eikä liian kiinnostavien e-kirjojen lukeminen tabletin tai puhelimen näytöltä taida olla sosiaalisen toiminnan kannalta yhtään sen parempi. Harkitaan vielä. Plussana palvelussa onnistuu kirjanmerkkien käyttäminen sekä äänikirjoissa hidastaminen (0,75x) ja nopeuttaminen (2x saakka). Muutenkin sovellus tuntuu toimivalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti