Minna Canth: Papin perhe (selkokirja)

Jussi yrittää ottaa Maijun syliinsä,
mutta tyttö livahtaa veljensä otteesta.
Sitten Maiju ilmoittaa
päättäväisellä äänellä,
että pian hän on itsenäisempi
kuin kukaan toinen tässä joukossa.

 - Taivas varjele!
Jussi tuhahtaa.
- Joko lapsetkin touhottavat naisasiaa?

Luin Minna Canthin Papin perheen Saraleena Aarnitaipaleen selkokielelle mukauttamana versiona. En ole ennen lukenut selkokirjoja, mutta tämä oli ainakin positiivinen kokemus. Kieli oli selkeää, mutta silti elävää, teksti oli helppo- ja nopealukuinen ja kirjasta jäi kaikkiaan hyvä mieli. Näytelmä Papin perhe on alun perin julkaistu 1891 ja selkoversio on julkaistu 2008. Papin perhe löytyy myös netistä Kansalliskirjaston Klassikkokirjaston arkistosta luettavaksi. Klassikkokirjasto oli minulle muuten uusi tuttavuus, mutta ehkä palaan sinne vielä kun etsin seuraaviin Klassikkohaasteisiin luettavaa!

Perheen isä, pastori Valtari on vanhoillinen mies, jolla on tiukkoja mielipiteitä. Hänen aikuistuvat lapsensa eivät ole enää kaikesta isänsä kanssa samaa mieltä. Jussi ei halua kirjoittaa isänsä suulla tämän luotsaamaan lehteen, ja Maiju haluaa näyttelijäksi. Isä päätyy ajamaan osan lapsistaan pois kotoa kun he eivät voi hyväksyä toistensa toimintaa ja mielipiteitä.

Selkokirjat voivat olla tavallisellekin lukijalle oiva väylä "haastavampien" kirjojen pariin.

Osallistun Papin perheellä Klassikkohaasteeseen.


Aiemmat klassikkohaaste-postaukseni:
Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija
Kalle Päätalo: Tammettu virta
Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla 1
Yrjö Kokko: Pessi ja Illusia

L. M. Montgomery: Anna opettajana

"Toivottavasti maailmassa on aina olemassa joku joka tarvitsee minua", Anna sanoi Dusty Millerlle. "Ja tiedätkö, Dusty Miller, on ihanaa tehdä joku toinen onnelliseksi."

Anna opettajana sijoittuu Anna-sarjan neljänneksi, mutta on kirjoitettu jälkikäteen (1936) täyttämään Annan unelmavuodet ja Anna omassa kodissaan -kirjojen väliin jääneen kolmen vuoden aukon. Suomennos kirjasta saatiin vasta 2002.

Tarinan kannalta Anna opettajana ei luonnollisestikaan ole millään tavoin merkittävä. Anna ja Gilbert ovat kihlautuneet, Gilbertin opinnot ovat kesken ja Anna työskentelee sillä aikaa Summersiden koulun rehtorina. Anna kirjoittaa Gilbertille kirjeitä ja he tapaavat ilmeisesti vain harvoin näiden kolmen vuoden aikana. Henkilöitä vilahtelee siellä täällä, moneenkaan heistä ei paneuduta sen kummemmin. Lukijalle (tai no, minulle) tulee olo, että heidät on luotu vain sivumäärän kasvattamiseksi ja kun yksittäinen tarinakudelma saadaan kirjoitettua ulos, myös kirjailija on unohtanut heidät, aivan kuten käy lukijallekin. Sarjan osana Anna opettajana on silti kiinnostavaa luettavaa, mutta jos miettii minkä osan jättäisi väliin, niin Anna opettajana ei ehkä olisi huono vaihtoehto.

Annan nuoruusvuodet
Anna ystävämme
Annan unelmavuodet

Osallistuu haasteisiin Uudelleen luettua ja Ajattomia satuja ja tarinoita 2.

Sinikka ja Tiina Nopola: Risto Räppääjä saa isän

Elvi-täti on huolissaan Ristosta, sillä poika harrastaa leipomista ja rumpujen soittoa, eikä miehekkäitä harrastuksia jääkiekkoa ja jalkapalloa. Elvi-täti painostaakin Riston Rauha-tätiä hankkimaan Ristolle isähahmon, jonka kanssa harrastaa palloilulajeja.

Kun sopimattomien isäehdokkaiden jälkeen paikalle pelmahtaa jääkiekkoileva Lennu Lehmusmäki, Rauha on tuskin uskoa hyvää onneaan. Mutta miksi tuntuu olevan vaikeaa tutustuttaa Lennua ja naapurin Lennartia toisiinsa?

Kuuntelin lasteni kanssa Risto Räppääjä saa isän äänikirjana. Kesto on vähän yli 2 tuntia, joten kirja ei ole aivan lyhyt, muttei kuitenkaan liian pitkä lasten kuunneltavaksi. Lapset pitivät kirjan huumorista, ja niin pidin itsekin. Tämä oli ensimmäinen Räppääjä-kirjamme, mutta ei varmastikaan viimeinen.

Sari Helin: Elämää tehosekoittimessa ja muita kirjoituksia

En ole tietääkseni kasvattanut pojastani poikaa saati kunnon junttia. Hänestä on tullut poika vaikka olen kuinka yrittänyt tarjota sukupuolineutraaleja virikkeitä, barbeja, nukkeja ja nukkekodin kalusteita. On muovailtu ja askarreltu, mutta ne eivät saa pojan silmiä loistamaan läheskään yhtä paljon kuin keskustelu dinosauruksen jäänteistä tai kallioräjäytyksistä. Poika syntyy pojaksi ja siihen ei mikään auta.

Sari Helinillä on netissä Huono äiti -nettisivusto. 2017 julkaistuun Elämää tehosekoittimessa -kirjaan on koottu hänen blogitekstejään sekä lehdissä julkaistua tekstejä, sekä lisäksi ennen julkaisemattomia tarinoita. Osa teksteistä osui paremmin, osa huonommin. Ylläoleva lainaus ehkä tuntui kaikkein tutuimmalta. Oman poikani silmät loistivat jo alle vuoden ikäisenä, kun hän sai istua sitterissä terassilla (kun ei vielä muuta osannut) ja katsoa kun pappa ajaa traktorilla pihalla. Ei mikään ollut sen parempaa, ja sama meno on jatkunut siitä lähtien.

Helppo- ja nopealukuinen välipala perheelliselle.

Schulman Alex: Unohda minut

En vieläkään tiennyt, mitä pahaa olin tehnyt, mutta äiti oli nyt antanut minulle anteeksi ja viimeinkin saatoin rentoutua. Sen takia minä itkin.

Alex muistaa vielä äidin, joka oli iloinen ja karismaattinen. Äidin, jonka Alex ja hänen veljensä olisivat aina valinneet ennen isää, jos piti valita kumman kyydissä lähteä. Mutta sitten kaikki muuttui. Äidistä tuli sairas tavalla, jota ei koskaan sanottu perheessä ääneen. Lapsista ja isästä tuli äidin suojelijoita. Piti varoa, ettei kukaan vain koskaan saa tietää.

Äiti saattoi katsoa ohi lapsestaan, olla kuin tätä ei olisi olemassakaan. Ja silti Alex kuvaa, kuinka vielä aikuisenakin teki ihan mitä tahansa saavuttaakseen äidin hyväksynnän. Antoi äidin jopa hoitaa omaa pientä lastaan, mitä minun itsekin äitinä ja vanhempana on vaikea hyväksyä.

Unohda minut on koskettava ja hyvin kirjoitettu kuvaus äidin alkoholiongelmasta, siitä miltä se lapsesta näyttää ja mitä lapsi aikuisena siitä kaikesta oikein ajattelee. Se on kuvaus myös siitä, kuinka äiti ja poika voivat löytää aikuisena yhteisen tavan olla yhdessä, vaikka onkin tapahtunut asioita, joita ei voi unohtaa.

Kari Hotakainen: Huolimattomat

Olisin ehkä voinut tutustua Kari Hotakaiseen paremmin jonkun toisen teoksen kuin Huolimattomien kautta. Mutta Huolimattomat (2006) lähti mukaani kirjaston äänikirjahyllystä, eikä siellä yleensä pahemmin ole valinnanvaraa.

Huolimattomat kertoo yksinäisyydestä ja kosketuksen kaipuusta. Leila Korhonen on hyvinvointiyrittäjä, joka iskee tähän rakoon ja hoitaa koskettamalla, mutta ei myy seksiä. Kun asiakas ylittää sovitun rajan, myös Leila ylittää jonkun rajan.

Rikoskomisario Antero Mokka, joka tutkii tapausta, on loistava hahmo. Nautin valtavasti siitä, kuinka Mokka kuvailee suhtautumistaan työhönsä. Valitettavasti lainausta en äänikirjasta saanut.



Pidin Hotakaisen lauseista ja hänen käyttämästään kielestä. Kuitenkin on myönnettävä, että tähän kirjaan sisältyi rivoja pornokuvauksia, joita ilmankin olisin voinut elää. Veikkaan silti, että voisin pitää myös Hotakaisen muista teoksista.

Anneli Kivelä: Katajamäellä kaikki hyvin

- Ei tee hyvää vaikutusta, jos haukottelen siellä suu levällään ja silmät punareunaisina.
- Kohta kylillä kiertäisi huhu, että uudella johtajaopettajalla on alkoholiongelma, Ainu tirskahti.

Hanne saapuu Katajamäelle opettajaksi. Koulun yläkerran toinen pää on vuokrattu tällä kertaa ulkopuoliselle, nimittäin vanhaa maatilaa remontoivalle Renelle. Ja senhän saattaa jo arvatakin, kuinka sitten käy.

Katajamäellä kaikki hyvin (2017) jatkaa samaan tapaan aiempien Katajamäki-kirjojen kanssa. Uudet päähenkilöt, uusi rakkaus. Herttainen kyläympäristö, johon kuuluu hyväntahtoista uteliaisuutta ja pientä naljailua.

Sainio Karita: Hyvin eletty

Haluatko kokea maailmantuskaa? Haluatko hieman lisätä kokemaasi maailmantuskaa? Siinä tapauksessa suosittelen sinulle Karita Sainion Hyvin eletty (2017) -opaskirjaa. Siinä käsitellään kosmetiikka (käytä vain eläimillä testaamatonta luonnonkosmetiikkaa), vaatteet (käytä vain vastuullisesti tuotettuja, reilun kaupan luomuvaatteita), ruoka (käytä vain vegaanisia luomuja reilun kaupan tuotteita), sekä koti (materiaalit, pesuaineet, kierrätys).

Siinäpä se tulikin. Jos nämä teemat kiinnostavat, Hyvin eletty sopii hyvin.

Dan Brown: Alku

"Tein hiljattain tieteellisen löydön", Edmond sanoi. "Se on läpimurto, jolla on kauaskantoisia seurauksia. Juuri kukaan maailmassa ei tiedä siitä, ja tänä iltana, jo aivan pian, kerron koko maailmalle suorassa lähetyksessä, mitä olen löytänyt."

Dan Brownin Alku on jälleen kerran jännittävä ja vauhdikas kertomus, jossa entuudestaan tuttu päähenkilö Robert Langdon, joutuu jälleen taistelemaan aikaa vastaan. Silti Alku ei ole aivan niin koukuttava kuin aiemmat.

Kun Langdonin entinen opiskelija Edmond Kirsch julkistaa pitävänsä tiedotustilaisuuden, joka muuttaa koko maailmaa, se kiinnostaa monia ympäri maailmaa. Kun suorassa lähetyksessä sitten tapahtuu murha, ja varsinainen tiedonanto jää kertomatta, se alkaa kiinnostaa vielä useampia. Kuka on valmis murhaamaan estääkseen tiedon julkistuksen? Langdon pakenee paikalta naispuolisen museonjohtajan kanssa, joka uskoo tietävänsä, kuinka he voivat vielä julkaista tiedon.

Kirjassa pohditaan, mistä tulemme ja mihin olemme menossa? Keskeisessä roolissa on tekoälyn kehitys, jopa niin että yksi päähenkilöistä on Winston-niminen tietokone. Uskonnon merkitys ihmiskunnalle on jälleen keskiössä. Tarvitaanko uskontoa enää mihinkään, kun ihmisten tietämys maailmasta kasvaa?

Agatha Christie: Seitti

Näytelmäksi alun perin kirjoitettu Seitti on nopeatahtinen ja humoristinen murhatarina. Charles Osbornen romaaniksi sovittama teos on ilmeisen uskollinen alkuperäisteokselle, koska saatoin melkein sieluni silmin nähdä Seitin teatteri-esityksenä. Asiaa saattoi auttaa, että kuuntelin Seitin äänikirjana (kerto vain noin 5 tuntia).

Clarissa Hailsham-Brown on perheensä kanssa vuokrannut kartanon muutama viikko sitten. Ja juuri tänään, kun diplomaattipuoliso on ilmoittanut tuovansa tärkeitä - ja erittäin salaisia - vieraita, Clarissa löytää olohuoneestaan miehen ruumiin. Se, että kyseinen henkilö makaa nyt ruumiina, ei sinänsä ole mitään pahaa, onhan hän uhannut juuri Clarissan tytärpuolta, myös siitä annetaan viitteitä, että mies olisi ahdistellut Clarissan tytärpuolta aiemmin. Mies oli siis roisto - mutta mitä ruumiille pitäisi nyt oikein tehdä? Clarissa punoo suunnitelman ja ilta on täynnä jännitystä ja ovelia käänteitä.

Loppuratkaisu tuntui minusta jo toisaalla käytetyksi, mutta ei se mitään. Mukavaa ajankulua automatkalle tämä oli joka tapauksessa, sitä paitsi plussaa siitä, ettei ollut liian pitkä.

Vuoden 2017 suosikkini

Vuoden 2017 uutuussuosikkini (eli omat henkilökohtaiset suosikkini vuonna 2017 julkaistuista ja bloggaamistani kirjoista):

Ruusuvuori: Yksi näistä pienimmistä

Eve Hietamies: Hammaskeiju

Veera Vaahtera: Sopivasti sekaisin

Paula Havaste: Lumen armo

Johanna Valkama: Linnavuoren Tuuli


Aiemmin julkaistuista ja vuonna 2017 bloggaamistani kirjoista poimin myös suosikkini:

Toni Morrison: Luoja lasta auttakoon

Liane Moriarty: Hyvä aviomies

Jonas Jonasson: Lukutaidoton joka osasi laskea

Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla -trilogia

Tommi Kinnunen: Lopotti

Ja vielä lastenkirjasuosikkini viime vuonna lukemistani:

Tuutikki Tolonen: Mörkövahti

Siri Kolu: Me Rosvolat