Sivut

sunnuntai 1. maaliskuuta 2020

Karin Erlandsson: Vuorikiipeilijä

Hengästyn saman tien, hiki valuu otsalta silmin. En ole yhtä vahva kuin ennen. Ajattelen vain sitä miten paljon inhoan vuorikiipeilyä.
Hilaan itseäni ylös sentti sentiltä, kunnes pääsen tasanteelle.
Tämä on vasta alkua.

Miranda, Sirkka ja Lydia ovat päättäneet lähteä etsimään Silmäterää - ja tuhoamaan sen. Silmäterä on nyt Iberiksen hallussa, ja Iberis tuo pelkkää tuhoa kaikille vallalla, jonka Silmäterä hänelle antaa. He ovat kuulleet, että Iberis säilyttää Silmäterää vuoren sisällä idässä, joten heidän on matkattava sinne. Itäisillä vuorilla mitään ei saa ilmaiseksi, eikä kukaan halua auttaa toisia ilman maksua. Jos Iberis siis maksaa, hän saa itäisten asukkaiden uskollisuuden. Kuinka siis selvittää, missä Silmäterä on ja kuinka selvitä vieraassa ympäristössä ilman apua?



Taru Silmäterästä -sarjan kolmas osa oli ensimmäinen, minkä luin kirjana enkä kuunnellut äänikirjana. Ja se sopikin tähän hetkeen oikein hyvin. Pidin kirjasta oikein hurjasti, enkä malta odottaa, että pääsen lukemaan myös sarjan päättävän neljännen osan.

- Mutta entä jos he suuttuvat meille?
- Oletko sinä joskus välittänyt, vaikka ihmiset suuttuvat sinulle?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti