Vie minut jonnekin (2018) on melkoinen paketti monenlaista ajanmukaista teemaa. Löytyy vapaaehtoista lapsettomuutta, aikuistumisen pelkoa, yt-neuvotteluita, blogikirjoittelua. Rasittavuteen saakka.
Päähenkilö Nella ei ole minusta erityisen sympaattinen hahmo, mutta kirja on kevyttä ja viihdyttävää luettavaa. Nella elää pitkässä parisuhteessa, ja puoliso toivoo lapsia. Nella taas huomaa, ettei ehkä toivokaan. Työt loppuvat ja Nella alkaa etsiä itseään elämäntaito-kursseilta. Sisko pitää lifestyle-blogia, johon liittyi muutama oikein oivallinen huomio. Kirjan loppu hieman vesitti tosin niitä.
Vaikka nyt näin reippaasti lukemisen jälkikäteen en tarkkaan muistakaan käänteitä, Vie minut jonnekin jäi mieleen ihan mukavana luettavana.
Laura Honkasalolta olen aiemmin lukenut romaanin Perillä kello kuusi ja elämäntaito-oppaan Nuukaillen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti