Ajattomia satuja ja tarinoita 2

Osallistuin Yöpöydän kirjat -blogin emännöimään Ajattomia satuja ja tarinoita 2 -lukuhaasteeseen. Kävi ilmi, että tällä kertaa haasteeseen ei osunut muuta kuin L. M. Montgomeryn Anna-sarjaa, mutta minulla on tapana jumittua yhteen sarjaan kerrallaan, ja toisaalta, onko sen ajattomampaa tyttökirjaklassikkoa olemassakaan kuin Anna-sarja?

• Annan nuoruusvuodet
• Anna ystävämme
• Annan unelmavuodet
• Anna opettajana
• Anna omassa kodissaan
• Annan perhe
• Sateenkaarinotko

Luettua tuli siis 7 kirjaa, Anna-sarjan viimeinen, Kotikunnaan Rilla, jäi vielä lukematta. Sen edellisestä lukukerrasta ei itseasiassa ole kovinkaan monta vuotta, joten voi olla, etten siihen tässä kohtaa palaakaan, saa nähdä. 

Kiitos Niinalle haasteen emännöinnistä!

Toni Morrison: Koti

Palasin Toni Morrisonin tuotannon pariin äänikirjalla Koti (2014). Kirja on lyhyehkö, äänikirjana vain nelisen tuntia. Ehdin kuunnella sen yhtenä päivänä pitkien automatkojen aikana. Jotenkin vähän pelkäsin tarttua Kotiin, sillä Toni Morrisonin tuotanto, siltä osin kuin olen siihen tutustunut, on hyvin vaikuttavaa ja koskettavaa. En oikein tiedä mitä pelkäsin, mutta joka tapauksessa huoli oli turha, Koti oli vaikuttava, mutta silti helposti lähestyttävä kokonaisuus.

Frank on palannut Korean sodasta, mutta välttelee yhä paluuta kotiseudulleen. Kunnes hän saa kirjeen, jonka vuoksi hänen on pakko palata, sillä hänen sisarensa on kuoleman vaarassa. Frank on aina suojellut siskoaan, joten hän lähtee pitkälle ja vaikealle matkalle kohti kotiseutua ja siskoa.

Myös Frankin sisar Cee on lähtenyt kotikylästä sen jälkeen, kun Frank lähti sotaan Koreaan, ja tehnyt elämässään valintoja, jotka ovat johtaneet sinne, missä hän on nyt. Kuten Frankin on kohdattava omat haamunsa, myös Ceen on otettava lopulta vastuu itsestään.

Helmet-lukuhaaste kohta 17. Kirja käsittelee yhteiskunnallista epäkohtaa.

Vuosi sitten luin Morrisonin Luoja lasta auttakoon.

L. M. Montgomery: Sateenkaarinotko

- Kunpa olisimmekin sepän lapsia, purnasi Faith vihaisesti etsiessään sukkia. - Silloin ihmiset eivät vaatisi, että meidän pitää olla parempia kuin muut.

Sateenkaarinotko on tavallaan paluu juurille. Anna Blythe unohdetaan kirjan päähenkilönä ja hän jää sivuosaan. Sivuosaan jäävät myös hänen lapsensa, joiden onnellisessa arkielämässä ei ole juurikaan kirjoitettavaa. Mutta onneksi kylään saapuu uusi pappi, neljän vilkkaan lapsen leski-isä. Pappilan lasten touhujen seuraamisessa riittääkin koko kylälle huolta. Pappilan lapset ystävystyvät heti Blythen perheen lasten kanssa, ja he viettävät aikaa rakkaassa Sateenkaarinotkossa.

Hajamielinen isä ei tunnu aina muistavankaan, että hänellä lapsia onkaan, ja jättää heidän kasvattamisensa iäkkään Martha-tädin vastuulle. Täti ei vain oikein kykene siihen, ja niin lapset päätyvät lopulta kasvattamaan itse itseään.

Sateenkaarinotko on sympaattinen ja herttainen tyttökirja, joka on klassikkoasemansa ansainnut. Ehkä mielestäni jopa Annan nuoruusvuosien jälkeen sarjan toiseksi parasta antia.

Annan nuoruusvuodet

Anna ystävämme

Annan unelmavuodet

Anna opettajana

Anna omassa kodissaan

Annan perhe

Helmet-lukuhaasteen kohta 19. Kirja käsittelee vanhemmuutta. Lisäksi osallistuu myös pian päättyvään Ajattomia satuja ja tarinoita-haasteeseen.

L. M. Montgomery: Annan perhe

"Hän viihtyy yksi", Anna sanoi toiveikkaasti.
"Jos ihminen viihtyy yksin, hänessä on varmasti jotain vikaa", Mary Maria -täti sanoi.

Annan perhe on julkaistu alkukielellä vuonna 1939, mutta se suomennettiin ensimmäisen kerran vasta 2002. Annan perhe tuntuu istuvan sarjaan paremmin kuin Anna opettajana, joka myös julkaistiin suomeksi vasta 2002. Sitä paitsi Annan perhe paikkaa puutetta siinä, että Annan ystävät Anna opettajana -kirjan ajoilta puuttuivat tyystin välissä olevasta Anna omassa kodissaan -osasta. Tässä osassa vierailee ainakin kaksi tuttua Annan opettaja-ajoilta, Rebecca Dew ja Jen Pringle.

Annalla ja Gilbertillä on jo viisi lasta ja kirjan edetessä keskitytään selkeästi enemmän ja enemmän lasten kommelluksiin Annan itsensä jäädessä taka-alalle. Mutta onpa kirjassa silti kohtaus, jossa Anna saa mustasukkaisuuskohtauksen kuvitellessaan, että Gilbert yhä haikailee nuoruudenystäväänsä Helenaa, jota saatteli kirjassa Annan unelmavuodet. Vaikka Unelmavuosissa koko episodi kuitattiin lopussa ystävysten väliseksi platoniseksi suhteeksi, annetaan Annan perheessä ymmärtää, että ehkä Helenan ja Gilbertin välillä sitten kuitenkin oli jotain enemmän...

Annan nuoruusvuodet
Anna ystävämme
Annan unelmavuodet
Anna opettajana
Anna omassa kodissaan

Helmet-lukuhaasteen kohta kirjassa on lemmikkieläin.

Reijo Mäki: Kakolan kalpea

"Kuules nyt!" minä kivahdin. "Sinä siis epäilet, että minulla on tapana vetää iltani ratoksi psykedeelisiä happococtaileja ja sitten kiristää ranteisiini nippusiteet ja lähteä liftaamaan varastettujen autojen kyytiin? Tämäkö on oletus?"

Vares-sarja jatkuu vauhdikkaasti osalla Kakolan kalpea (2017). Vares ei muista, mitä on tapahtunut, mutta hänet löydetään nippusitein köytettynä kolariauton takapenkiltä. Mitä on tapahtunut, ja mihin se oikein liittyy?

Kakolan kalpea jatkaa Vares-sarjaa hyvin tuttuun ja tasaiseen tyyliin.

Heidi Köngäs: Sandra

On pimeä, kylmä talviyö, eikä ole hevosta, enkä minä Einoa muutenkaan voisi lähettää lapsenpäästäjää hakemaan, kun kylällä kuljetaan nyt pistimet ojossa ja napataan kuka vain väärään aikaan liikkuva. 
Kunnankätilöä ei voi ajatellakaan, koska ei ole lanttiakaan millä maksaa.

Sandra (2017) kertoo ihan tavallisesta torpparin perheestä, Sandrasta ja hänen miehestään Jannesta, ja kuinka Janne omin käsin rakentaa heille torpan. Sandran tarinaa kerrotaan osin lapsenlapsen Klaaran näkökulmasta, ja lukijalle selviää, että Sandra on ainakin elänyt tarpeeksi kauan kuollakseen vasta kun lapsenlapsi on kuuden.

Siitä torpan vierestä kulkee sotilaita sisällissodan aikaan, niin että Sandra välillä pakenee kotoaan. Mutta kauaa ei voi olla poissa, sillä muutakaan ei ole jäljellä kuin arjesta, lapsista ja vähistä elukoista huolehtiminen.

Sandran ääni tulee lähelle, samoin muiden romaanissa äänensä saavien naisten.

Pidin myös Heidi Könkään Hertasta.

Helmet-lukuhaasteen kohta 1. Kirjassa muutetaan. Lisäksi 1918-haaste.

L. M. Montgomery: Anna omassa kodissaan

- Kun te, rouva Blythe, tulitte sisään tänä iltana, minä sanoin heti itsekseni: "Hän kuuluu niihin, jotka tuntevat Joosefin." Ja minä olen siitä mielissäni, eikä meillä muuten olisikaan ollut näin mukavaa yhdessä.

Anna omassa kodissaan (alkuteos 1917, ensimmäinen painos 1922, tarkistettu suomennos 1963) jatkaa Annan tarinaa. Anna ja Gilbert avioituvat ja muuttavat Gleniin, mistä Gilbert on saanut lääkärinpaikan. He muuttavat omaan Haavemajaansa Neljän tuulen sataman lähelle, pienen matkan päähän varsinaisesta kylästä. Heillä on vain muutamia läheisiä naapureita, mutta heistä onneksi tuleekin Annan ja Gilbertin läheisiä ystäviä.

Anna omassa kodissaan jatkaa luontevasti Annan tarinaa. Jotain tarinan vetovoimasta on poissa, kun siirrytään jälleen uuteen paikkaan ja uusiin ihmisiin, mutta silti kirja on oikein mukava luettava. Tämä ei ole oikeastaan enää nuortenkirja, vaan enemmänkin suunnattu aikuisille.

Annan nuoruusvuodet

Anna ystävämme

Annan unelmavuodet

Anna opettajana

Osallistuu haasteeseen Ajattomia satuja ja tarinoita 2.

Diana Gabaldon: Kokemattomat

"Noh... olikos se sen väärtti, että helvettiin joutumisen riski kannatti ottaa?"

Ian huokaisi pitkään ja syvään, mutta nyt hän oli selvästi löytänyt mielenrauhan.

"Jaa, oli se."

Kokemattomat (2017), Matkantekijä-saagaan liittyvä kertomuskokoelma, koostuu kolmesta aiemmin suomentamattomasta kertomuksesta sekä Muukalaisen kolmesta ensimmäisestä luvusta. Vaikkei mieleeni ole aikoihin tullut, että haluaisin lukea Muukalaisen uudelleen, nämä kolme lukua melkein saivat mieleni muuttumaan. Joku taika tässä kai sitten on.

Kokemattomat, josta alun lainauskin on, kertoo Jamiesta ennen kuin hän tapaa Clairea. Jamie suree isänsä kuolemaa ja on lähtenyt Skotlannista Ranskaan. Mukana on ystävä Ian Murray, jonka olemme tavanneet myöhemmin Jamien siskon aviomiehenä.

Katoavainen vihreä taas kertoo, kuinka lordi Johnin veli Hal tapasi vaimonsa Minnien.

Saarrettu sijoittuu Kuubaan ja kertoo lordi Johnista. Viimeksi jätimme hänet Jamaikalle Zombien vitsauksessa ja nyt löydämme hänet edelleen sieltä. Tosin lordi John tekee jo lähtöä Jamaikalta kuullessaan, että hänen äitinsä on Havannassa ja brittiläinen laivasto aikoo hyökätä sinne. Johnin on luonnollisesti matkustettava kiireesti varoittamaan äitiään.

Mauri Kunnas: Koiramäen Suomen historia

Mauri Kunnaksen Koiramäen Suomen historia on melkoinen tietopaketti menneisyydestä. Viisivuotiaani mielestä kyseessä on lähinnä Ruotsin historia, vaikka yritin kertoa, että kyseessä on Ruotsin ja Suomen yhteinen historia.

Kuvat ovat mukavia ja Kunnaksen piirrostyyli lapsille entuudestaan tuttu, mikä helpottaa varmasti luku-urakkaa. Luettavaa riittää silti, ja lukemisen joutuikin jakamaan useammalle päivälle. Lapset jaksoivat keskittyä hyvin muutaman sivun kerrallaan ja historia kiinnosti heitä.