Essi Ihonen: Ainoa taivas

Ajattelin, että jos yli 80-vuotias tuttava suosittelee nuortenkirjaa, niin siinä on jotain. Ja niin olikin. Ainoa taivas (2018) lumosi minut täysin, tavalla, jota harva kirja tekee. Kuuntelin äänikirjana ja olen yhä lähes sanaton. Olen suositellut kirjaa lähes kaikille vastaantulijoille (no en, mutta ystävilleni ainakin). Ainoa taivas ei ole liikaa mitään vaan juuri sopivasti sitä mitä on.

Kirja kertoo 17-vuotiaasta Ainosta, joka on kasvanut esikoislestadiolaisessa perheessä, isän Jumalan pelossa. Aino huomaa lähes yhtäkkiä olevansa kihlautunut Armon kanssa, vaikkei tiedä vielä mitä tulevaisuudeltaan haluaa. Vuoden vanhempi sisko avioituu, mutta hän on sentään rakastunut mieheensä. Aino ei edes tunne Armoa, joten mistä hän voisi tietää, rakastaako tätä?

Ainoa taivas oli täynnä kohtia, joita lainaisin tässä mielelläni, mutta koska kuuntelin äänikirjan, ei tässä tällä kertaa ole lainausta. Ainoa taivas oli kuitenkin niin hyvä, että luen sen mielelläni myöhemmin uudelleen.