Minna Rytisalo: Lempi

Et sinä saanut kauan avioliitosta nauttia, kun vuodenvaihteen jälkeen yhtäkkiä olitkin ilman Viljamia tilaa pyörittämässä ja karjaa hoitamassa, sinä jota kotona sai patistaa sängynpetaukseenkin monta kertaa ennen kuin tapahtui. Ei se varmasti helppoa ollut. Aluksi siinä olitte sinä ja Viljami ja aputyttö, niin kirjoitit. Ja tietysti Viljamikin sai lopulta käskyn.

Jonotin Lempiä pitkään kirjastosta, varmaan lokakuulta tai syyskuulta saakka. Ja kun Lempi sitten saapui, ei minua oikein huvittanutkaan lukea sitä. Liikaa kehuja, varmaankin? Lempissä on kolme kertojaa, jotka kuvaavat Lempiä, joka ei itse saa suunvuoroa omassa tarinassaan.

Viljamin, aviopuolison kuvaus, joka oli ensimmäisenä, oli liian kaunopuheista, liian sekavaa, ja koko kirja jäi melkein kesken sen takia. Seuraavana ääneen pääsi katkeroitunut aputyttö Elli. Ja viimeiseksi Lempin sisko, jonka kertomuksesta pidin eniten, siksi alun lainauskin on häneltä kirjan loppupuolelta.

Lempi ei mielestäni aivan täyttänyt odotuksia, joita olin kirjaan ladannut, mutta ellei Viljamin osuutta oteta lukuun, se oli ihan kelpo kirja.

Helmet-lukuhaasteen kohta 45. Suomalaisesta naisesta kertova kirja.