Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla 1

Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogia on klassikko, suomalaisuuden suuri tarina. Minulle entuudestaan tuntematon, mutta ei enää kauan. Trilogian ensimmäinen osa sattui eteeni äänikirjana, ja nappasin sen siitä oitis mukaani. Minulla on tapanani kuunnella yksinäisillä työmatkoilla äänikirjoja ja arvelin Täällä Pohjantähden alla -teoksen sopivan loistavasti siihen tarkoitukseen. Ja olin aivan oikeassa.

Näin Suomen itsenäisyyden juhlavuonna Täällä Pohjantähden alla on myös ajankohtainen. Trilogian ensimmäinen osa kertoo ajasta ennen itsenäistymistä. Itsenäistyminen oli hieno asia, mutta useinkaan ei muistella sisällissotaa, joka luonnollisesti jakoi kansaa. Kansa tosin oli jakautunutta jo ennen sotaa, eihän eriarvoisuus sodasta johtunut.

Äänikirjan lukijana on Veikko Sinisalo, joka on aivan täydellinen, luonteikas lukija. Äänitys on tehty vuosina 1984-1986, ja se on vain digitoitu cd:lle 2007. Veikko Sinisalo, Harri Hyttinen ja kirjailija itse esittävät otteita suurromaanista Ylen Elävässä arkistossa, suosittelen vilkaisemaan. Parasta äänikirjaa, mitä olen koskaan kuunnellut.

Alussa oli suo, kuokka ja Jussi. Lause oli tuttu, mutta mihin se johtaa? Se johtaa Jussiin, joka raivaa itselleen ja perheelleen torpan paikan raakaan suohon, tekemällä töitä yötä päivää, tuhoamalla terveytensäkin asian eteen. Jussi saa sukunimensä Koskela torpan paikan mukaan, koska siellä se lähellä virtaa. Koski. Jussin vaimo Alma on mukana vain siksi, että Jussilla vaimo olla ja lapsilla äiti, Almalla ei tunnu olevan suurta roolia kirjassa. Ei naisilla ylipäänsä ole tässä kirjassa paljon tekoa, mitä nyt kirkkoherran rouva pyörittelee kirkkoherraa mielensä mukaan, mitä asiaankuuluvasti paheksutaan. Jussi tekee töitä, millään muulla ei ole väliä, ja niin tekee Alma ja samaan kasvavat heidän lapsensakin. Myös muiden kyläläisten elämästä kirjassa kerrotaan. Uuden kirkkoherran suomenkieltä ihannoivan perheen myötä tutustutaan kieliriitaan ruotsin- ja suomenkielisten välillä.

Myöhemmin siirrytään seuraamaan enemmän Jussin pojan Akselin elämää ja ylipäänsä kyläläisten jakautumista punaisiin sosialisteihin ja suomettarilaisiin. Jussi, joka on raivannut torppansa raa'asta maasta, menettää kolmanneksen maistaan. Akseliin syntyy tästä synkkä katkeruus, mikä edistää Akselin sosialismia. Räätäli Halme on sosialistien johtohahmo kylällä, kun sosialismi ja työväenliike valtaavat alaa.

Akselin ja Elinan rakkaustarina saa myös tässä osassa alkunsa, kun Akseli nuoreksi, vahvaksi, isänsä veroiseksi raa'an työn tekijäksi kasvettuaan huomaa, että naapuriperheen nuoremmasta tyttärestähän on tullut huomaamatta nainen. Ja vielä kaunis nainen.

Olen nuorena lukiolaisena lukenut Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan, ja pidin siitä huomattavasti ennakkokäsityksiäni enemmän. Ja huomattavasti elokuvaa enemmän, mikä on ehkä väärin sanottu, koska Tuntemattoman sotilaan ensimmäinen elokuvaversio on saavuttanut Suomessa melkoisen kulttimaineen. Silti minusta kirja on helppolukuinen ja hahmoja on helpompi seurata kirjassa kuin kummassakaan elokuvassa.

Tällä romaanitrilogian ensimmäisellä osalla osallistun kirjablogien Klassikkohaasteeseen.
Lisäksi osallistun Helmet-lukuhaasteen kohtaan 43. Kirja, jonka lukemista olet suunnitellut pidempään.