keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Herta Müller: Tänään en halunnut tavata itseäni

Herta Müllerin Keltaisessa kirjastossa julkaistulla romaanilla "Tänään en halunnut tavata itseäni" (1997, suom. 2010) on kiehtova nimi. Niin kiehtova, että tuntui siltä, että romaaniin on pakko tarttua.


Eletään Ceausescun Romaniassa. Nuori nainen, tehdastyöläinen, on kutsuttu. Tänään jälleen, koko ajan useammin ja useammin. Koko romaani tapahtuu hänen kulkiessaan raitiovaunulla kohti kuulusteluja ja hänen ajatellessa elämäänsä ja havainnoidessaan ympärillä olevia matkustajia.

Sinun käytöksesi takia kaikkia tämän maan naisia pidetään ulkomailla huorina.
Miten niin, eiväthän ne laput edes päätyneet Italiaan.
Kiitos työkaveriesi huolenpidon, hän sanoi.
Miten niin huorina, minähän halusin vain yhden italialaisen, ja halusin mennä sen kanssa naimisiin. Huorat haluavat rahaa, eivät naimisiin.
Avioliiton perusta on rakkaus, vain rakkaus, tiedätkö sinä edes mitä se sellainen on. Halusit myydä itsesi niille Marcelloille kuin joku saasta.
Miten niin saasta, olisin rakastanut sitä Marcelloa.

Kirjan kertoja on sujauttanut Italiaan menevien vaatteiden taskuun lappuja, joissa on hänen yhteystietonsa. Laput on löydetty ja kerätty pois, hän on saanut potkut työstään ja kulkee kuulustelusta toiseen. Kun hän sanoo kotona miehelleen Paulille, ettei enää mene, Paul lohduttaa: Jos sinä et mene, ne tulevat hakemaan, ja sitten ne saavat sinut iäksi.

Tänään en halunnut tavata itseäni on vaikuttava, lähes runollinen lukukokemus. Mutta aavistuksen vaikealukuinen, sillä romaania ei ole jaettu lukuihin tai kappaleisiin. Kaikki tapahtuu yhtenä pötkönä, yhden matkan aikana.

Osallistuu Helmetin lukuhaasteen kohtaan 19, yhdenpäivänromaani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti