sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Schulman Alex: Unohda minut

En vieläkään tiennyt, mitä pahaa olin tehnyt, mutta äiti oli nyt antanut minulle anteeksi ja viimeinkin saatoin rentoutua. Sen takia minä itkin.

Alex muistaa vielä äidin, joka oli iloinen ja karismaattinen. Äidin, jonka Alex ja hänen veljensä olisivat aina valinneet ennen isää, jos piti valita kumman kyydissä lähteä. Mutta sitten kaikki muuttui. Äidistä tuli sairas tavalla, jota ei koskaan sanottu perheessä ääneen. Lapsista ja isästä tuli äidin suojelijoita. Piti varoa, ettei kukaan vain koskaan saa tietää.

Äiti saattoi katsoa ohi lapsestaan, olla kuin tätä ei olisi olemassakaan. Ja silti Alex kuvaa, kuinka vielä aikuisenakin teki ihan mitä tahansa saavuttaakseen äidin hyväksynnän. Antoi äidin jopa hoitaa omaa pientä lastaan, mitä minun itsekin äitinä ja vanhempana on vaikea hyväksyä.


Unohda minut on koskettava ja hyvin kirjoitettu kuvaus äidin alkoholiongelmasta, siitä miltä se lapsesta näyttää ja mitä lapsi aikuisena siitä kaikesta oikein ajattelee. Se on kuvaus myös siitä, kuinka äiti ja poika voivat löytää aikuisena yhteisen tavan olla yhdessä, vaikka onkin tapahtunut asioita, joita ei voi unohtaa.

keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Kari Hotakainen: Huolimattomat

Olisin ehkä voinut tutustua Kari Hotakaiseen paremmin jonkun toisen teoksen kuin Huolimattomien kautta. Mutta Huolimattomat (2006) lähti mukaani kirjaston äänikirjahyllystä, eikä siellä yleensä pahemmin ole valinnanvaraa.

Huolimattomat kertoo yksinäisyydestä ja kosketuksen kaipuusta. Leila Korhonen on hyvinvointiyrittäjä, joka iskee tähän rakoon ja hoitaa koskettamalla, mutta ei myy seksiä. Kun asiakas ylittää sovitun rajan, myös Leila ylittää jonkun rajan.

Rikoskomisario Antero Mokka, joka tutkii tapausta, on loistava hahmo. Nautin valtavasti siitä, kuinka Mokka kuvailee suhtautumistaan työhönsä. Valitettavasti lainausta en äänikirjasta saanut.



Pidin Hotakaisen lauseista ja hänen käyttämästään kielestä. Kuitenkin on myönnettävä, että tähän kirjaan sisältyi rivoja pornokuvauksia, joita ilmankin olisin voinut elää. Veikkaan silti, että voisin pitää myös Hotakaisen muista teoksista.

sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Anneli Kivelä: Katajamäellä kaikki hyvin

- Ei tee hyvää vaikutusta, jos haukottelen siellä suu levällään ja silmät punareunaisina.
- Kohta kylillä kiertäisi huhu, että uudella johtajaopettajalla on alkoholiongelma, Ainu tirskahti.

Hanne saapuu Katajamäelle opettajaksi. Koulun yläkerran toinen pää on vuokrattu tällä kertaa ulkopuoliselle, nimittäin vanhaa maatilaa remontoivalle Renelle. Ja senhän saattaa jo arvatakin, kuinka sitten käy.


Katajamäellä kaikki hyvin (2017) jatkaa samaan tapaan aiempien Katajamäki-kirjojen kanssa. Uudet päähenkilöt, uusi rakkaus. Herttainen kyläympäristö, johon kuuluu hyväntahtoista uteliaisuutta ja pientä naljailua.

keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Sainio Karita: Hyvin eletty

Haluatko kokea maailmantuskaa? Haluatko hieman lisätä kokemaasi maailmantuskaa? Siinä tapauksessa suosittelen sinulle Karita Sainion Hyvin eletty (2017) -opaskirjaa. Siinä käsitellään kosmetiikka (käytä vain eläimillä testaamatonta luonnonkosmetiikkaa), vaatteet (käytä vain vastuullisesti tuotettuja, reilun kaupan luomuvaatteita), ruoka (käytä vain vegaanisia luomuja reilun kaupan tuotteita), sekä koti (materiaalit, pesuaineet, kierrätys).

Siinäpä se tulikin. Jos nämä teemat kiinnostavat, Hyvin eletty sopii hyvin.


sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Dan Brown: Alku

"Tein hiljattain tieteellisen löydön", Edmond sanoi. "Se on läpimurto, jolla on kauaskantoisia seurauksia. Juuri kukaan maailmassa ei tiedä siitä, ja tänä iltana, jo aivan pian, kerron koko maailmalle suorassa lähetyksessä, mitä olen löytänyt."

Dan Brownin Alku on jälleen kerran jännittävä ja vauhdikas kertomus, jossa entuudestaan tuttu päähenkilö Robert Langdon, joutuu jälleen taistelemaan aikaa vastaan. Silti Alku ei ole aivan niin koukuttava kuin aiemmat.

Kun Langdonin entinen opiskelija Edmond Kirsch julkistaa pitävänsä tiedotustilaisuuden, joka muuttaa koko maailmaa, se kiinnostaa monia ympäri maailmaa. Kun suorassa lähetyksessä sitten tapahtuu murha, ja varsinainen tiedonanto jää kertomatta, se alkaa kiinnostaa vielä useampia. Kuka on valmis murhaamaan estääkseen tiedon julkistuksen? Langdon pakenee paikalta naispuolisen museonjohtajan kanssa, joka uskoo tietävänsä, kuinka he voivat vielä julkaista tiedon.


Kirjassa pohditaan, mistä tulemme ja mihin olemme menossa? Keskeisessä roolissa on tekoälyn kehitys, jopa niin että yksi päähenkilöistä on Winston-niminen tietokone. Uskonnon merkitys ihmiskunnalle on jälleen keskiössä. Tarvitaanko uskontoa enää mihinkään, kun ihmisten tietämys maailmasta kasvaa?

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Agatha Christie: Seitti

Näytelmäksi alun perin kirjoitettu Seitti on nopeatahtinen ja humoristinen murhatarina. Charles Osbornen romaaniksi sovittama teos on ilmeisen uskollinen alkuperäisteokselle, koska saatoin melkein sieluni silmin nähdä Seitin teatteri-esityksenä. Asiaa saattoi auttaa, että kuuntelin Seitin äänikirjana (kerto vain noin 5 tuntia).


Clarissa Hailsham-Brown on perheensä kanssa vuokrannut kartanon muutama viikko sitten. Ja juuri tänään, kun diplomaattipuoliso on ilmoittanut tuovansa tärkeitä - ja erittäin salaisia - vieraita, Clarissa löytää olohuoneestaan miehen ruumiin. Se, että kyseinen henkilö makaa nyt ruumiina, ei sinänsä ole mitään pahaa, onhan hän uhannut juuri Clarissan tytärpuolta, myös siitä annetaan viitteitä, että mies olisi ahdistellut Clarissan tytärpuolta aiemmin. Mies oli siis roisto - mutta mitä ruumiille pitäisi nyt oikein tehdä? Clarissa punoo suunnitelman ja ilta on täynnä jännitystä ja ovelia käänteitä.

Loppuratkaisu tuntui minusta jo toisaalla käytetyksi, mutta ei se mitään. Mukavaa ajankulua automatkalle tämä oli joka tapauksessa, sitä paitsi plussaa siitä, ettei ollut liian pitkä.

tiistai 2. tammikuuta 2018

Vuoden 2017 suosikkini

Vuoden 2017 uutuussuosikkini (eli omat henkilökohtaiset suosikkini vuonna 2017 julkaistuista ja bloggaamistani kirjoista):

Ruusuvuori: Yksi näistä pienimmistä

Eve Hietamies: Hammaskeiju

Veera Vaahtera: Sopivasti sekaisin

Paula Havaste: Lumen armo

Johanna Valkama: Linnavuoren Tuuli


Aiemmin julkaistuista ja vuonna 2017 bloggaamistani kirjoista poimin myös suosikkini:

Toni Morrison: Luoja lasta auttakoon

Liane Moriarty: Hyvä aviomies

Jonas Jonasson: Lukutaidoton joka osasi laskea

Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla -trilogia

Tommi Kinnunen: Lopotti


Ja vielä lastenkirjasuosikkini viime vuonna lukemistani:

Tuutikki Tolonen: Mörkövahti

Siri Kolu: Me Rosvolat