Postaus on tällä kertaa odottanut kirjoittamistaan pitkään. Aluksi Kai Aareleidin Korttitalo (2018) tuntui väistävän minua. En päässyt perille siitä, minkä tarinan se oikein kertoo. Kunnes tarina vei mukanaan ja kertomus tytöstä sodanjälkeisessä Tartossa soljui sivulta sivulle vauhdilla.
Tiina kertoo lapsen silmin perheen elämästä ja arjesta Tartosta. Siitä kuinka isän ja äidin avioliitto rakoilee ja äiti muuttaa pois. Kuinka Tiina itse asuu välillä muualla kun hänellä ei ole kotia tai on tavallaan kolme kolme. Perheen elämää varjostaa isän uhkapelaaminen ja monet ääneenlausumattomat salaisuudet.
Venäläinen ystävä Vova joutuu muuttamaan pois vanhempien saatua siirron. Ikävä on kova, mutta lapsilla ei ole vaihtoehtoja.
Korttitalon kertoma tarina on kaunis ja melankolinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti