Sivut

maanantai 12. kesäkuuta 2017

Dekkarisuosikkejani viime vuosilta

Olen pitänyt kirjablogia syksystä 2015 alkaen. Sitä ennen ja sen jälkeen olen ehtinyt lukea eräänkin dekkarin, joten ajattelin aloittaa aloittaa Dekkariviikon kokoamalla suosikkejani parin viimeisen vuoden ajalta. Linkit vievät omiin postauksiini.

Hauskimpia lukemiani dekkareita edustaa ehdottomasti Janet Evanovichin sarja palkkionmetsästäjä Stephanie Plumista. Stephaniella on taipumusta joutua aina jonkun murhanhimoisen rikollisen tähtäimeen, autot räjähtelevät, asuntoon murtaudutaan, Stephanie säilyttää asettaan keksipurkissa ja kaikki mitä hän ajattelee on se, kuinka seksikkäältä työkaveri Ranger tai on-off-poikaystävä Joe näyttää. Jos dekkarigenreä ei ota liian vakavasti, Stephanie Plumiin kannattaa ehdottomasti tutustua!

Myös Leena Lehtolaiselta olen lukenut useamman dekkarin. Sarja henkivartija Hilja Ilveskerosta ilmeisesti paranee jatkuessaan, ainakin olen pitänyt tänä keväänä lukemastani Tiikerinsilmästä enemmän kuin viime kesänä lukemastani Paholaisen pennuista. Kuusi kohtausta Sadusta ei vakuuttanut minua, mutta poliisi Maria Kalliosta kertovasta sarjasta olen pitänyt. Tosin viimeisin Surunpotku ei edusta parasta Maria Kalliota, joten suosittelen aloittamaan sarjan muista osista.

Christian Rönnbacka kirjoittaa komisario Antti Hautakalliosta ja on eräs dekkarisuosikeistani. Kirjoista löytyy huumoria, joka ehdottomasti piristää muuten niin vakavaa dekkarigenreä.

Vera Vala on suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa italialaisia dekkareita. Hänen sankarittarensa Arianna de Bellisin sukujuuret ovat Suomessa, mutta aika italialaiselta hahmo näin suomalaisen silmin vaikuttaa. Ariannaan liittyy mysteeri - hän on ollut nuorempana kateissa vuosia, eikä muista niistä vuosista mitään. Nyt kun Ariannaa on seurattu viiden kirjan verran, osa salaisuudesta alkaa raottumaan, mutta siltikään mikään ei ole vielä selvää - ei sekään, ketkä lopulta ovat ystäviä ja ketkä vihollisia. Koukuttava ja ehdottoman kiinnostava sarja!

Taavi Soininvaaralta olen blogi-aikana lukenut vain Venäläisen vieraan. Aiemmin olen lukenut Soininvaaraa paljonkin ja se on aika taattua dekkarikamaa. Arto Ratamosta kertova sarja on jo 12-osainen ja Arto tuntuukin jo vanhalta ystävältä. Toinen Soininvaaran sarja on neliosainen ja kertoo Leo Karasta, eikä tämä koskaan tuntunut päähenkilönä yhtä läheiseltä kuin Arto Ratamo.

Anne Holtin Hanne Wilhelmsenistä kertovan sarjan 1222 oli aikanaan ensimmäinen lukemani Holt. Ja juuri tämä 1222 iski silloin minuun kuin metrinen halko, valitettavasti tämä oli aikaan ennen blogia, joten lukukokemuksesta ei ole todistusaineistoa. Hanne Wilhelmsen -dekkarit ovat edelleen suosikkejani Holtin tuotannossa, mutta myös uudemmat sarjat Inger Johanne Vikistä ja sydänlääkäri Sara Zuckermanista ovat kelpo dekkareita.

Osallistuu Dekkariviikon tempaukseen, jossa julkaistaan tunnin välein dekkariaiheisia postauksia eri blogeissa.

7 kommenttia:

  1. Minulla on vähän kahtiajakoinen suhtautuminen Vera Valan dekkareihin. Tuo mainitsemasi menneisyyden mysteeri on kiehtova, mutta välillä tuntuu, että olen lukenut saman kirjan jo kahteen kertaan, koska juonissa on jotain elementtejä, mitkä muistuttavat toisiaan. Rönnbackan kirjoista minäkin pidän kovasti!

    VastaaPoista
  2. Minulla on vähän kahtiajakoinen suhtautuminen Vera Valan dekkareihin. Tuo mainitsemasi menneisyyden mysteeri on kiehtova, mutta välillä tuntuu, että olen lukenut saman kirjan jo kahteen kertaan, koska juonissa on jotain elementtejä, mitkä muistuttavat toisiaan. Rönnbackan kirjoista minäkin pidän kovasti!

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Tämäpäs sattui. Minäkin kerroin lukemistani dekkarisarjoista. Samaa meillä on Lehtolainen ja Vala, noista mainitsemistasi Anne Holt kiinnostaa, sillä pidän norjalaisista rikoskirjoista. No, pidän Karin Fossumista ja hänen sympaattisesta komisariostaan.

    (P.S. Poistin kommentin, kun tuli liikaa kirjoitusvirheitä.)

    VastaaPoista
  5. Evanovichia ja Rönnbackaa en ole lukenut, muilta kuvaamiltasi jotakin. Lehtolainen on suosikkejani, ainoasta lukemastani Holtin kirjasta en pitänyt.

    VastaaPoista
  6. Anne Holtin dekkareista minäkin olen tykännyt, mutta jossain vaiheessa luin niitä ehkä vähän liikaakin ja nyt olen pitänyt taukoa. Olisi kyllä kiva palata taas hänen tuotantonsa pariin.

    VastaaPoista
  7. Lehtolaiset ja Holtit ja yksi Soininvaara ovat lukemieni joukossa. Taisin saada jokaisesta yliannoksen aikanaan, vaikka Maria Kallion hahmo on mielestäni edelleen aivan huippu kaikessa arkisessa olemuksessaan.

    Janet Evanovich alkoi kuulostaa houkuttelevalta...

    VastaaPoista