keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Kati Hiekkapelto: Kolibri

Tämä on naurettavaa, Anna ajatteli. Meidän pitäisi keskustella. Analysoida tilannetta. Suunnitella seuraavat toimenpiteet. Lähettää joku kiertämään seudun muut talot. Etsiä Juhani Rautio. Selvittää tytön puhelutiedot ja hänen viimeiset liikkeensä ennen lenkkiä. Missä hän oli eilen ja kenen kanssa? Kuka tyttö ylipäätään on? Mitä kaikkea Aune Toivola kertoi järjestyspoliiseille ja Eskolle? Ja entäs se kurditytön tapaus sitten? Kuka nyt tekisi ja mitä? Meidän pitäisi vähintäänkin yrittää tutustua Eskon kanssa. Lähteä yhdessä syömään. Ei näin voi tehdä työtä. Ja kauhistuttavan hetken ajan Anna aavisti: minä epäonnistun tässä.

Kati Hiekkapellon dekkarit ovat olleet lukujonossa jo pitkään. Nyt lopultakin aloitin Kolibrista (2013), enkä todellakaan joutunut pettymään. Poliisi, Jugoslaviasta lapsena turvapaikan hakijana saapunut Anna Fekete selvittelee lenkkipolulla tapahtunutta nuoren naisen murhaa. Vai onko kyseessä sarjamurhaaja? Ja miten uhrin taskusta löytynyt atsteekkikoru liittyy asiaan?



Anna Fekete on toisenlainen hahmo dekkarikentällä. Nainen, pakolainen. Miehiin hän suhtautuu lähes kuin Jussi Vares naisiin ja kipuilee menneisyytensä kanssa. Pidin Annasta kovasti ja sarjan seuraava kirja löytyy varmaan lukuhyllystäni piankin.

Helmet-lukuhaasteen kohta 27. Kotipaikkakuntaasi liittyvä kirja, sillä vaikkei asiaa koskaan mainita, tarina sijoittunee kotikaupunkiini Ouluun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti