Sivut

sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Veera Vaahtera: Rakkautta, vahingossa

- Missä sinun vauvan isä on? Jos saa kysyä.
- Intiassa, vastasin ja sammutin auton.
- Onko se intialainen?
- Ei. Helsingistä.
- Miksei se tule ulkomailta poies?
- Haluaa ajatella.
- Jaha.
Toteamus oli lyhyt mutta Arvon äänensävystä olisi riittänyt tutkijoille eriteltävää pitkäksi aikaa.

Kaksi aiemmin lukemaani Veera Vaahtera -romaania (Kevyesti kipsissä ja Sopivasti sekaisin)
ovat olleet suosikkejani, ja niin myös tämä vähän vanhempaa tuotantoa oleva Rakkautta, vahingossa (2013). Pihla pakenee tyhjäksi jääneen mummolan turviin Lappiin, kun huomaa olevansa raskaana ja luotettavuuden perikuvana pitämänsä lapsen isä Otto lähtee Intiaan meditoimaan.



Mummola sattuu olemaan kilometrien päässä sellaisista mukavuuksista kuin esimerkiksi kauppa, joten ihan helppoa ei ajokortittoman helsinkiläisnaisen ole asettua sinne lastaan odottamaan. Kylällä ei liikaa potentiaalisia ehdokkaita ole isäpuolen rooliin, mutta sen verran kuitenkin, että Pihla saa päänsä sekaisin. Kahvilan pitäjä Leevi puhuu lämpimikseen kaikille naisille ja naapurin papan sukulaispoika Mårten ei osaa edes suomea kunnolla. Vai olisiko Otosta sittenkin perheidyllin osaksi?

Rakkautta, vahingossa osoittautui olevan riemastuttava romantiikkapläjäys keskelle lukujumia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti