Sivut

keskiviikko 26. syyskuuta 2018

Kari Hotakainen: Juoksuhaudantie

Minun täytyy luultavasti lakata ajattelemasta, että luultavasti pitäisin Kari Hotakaisen kirjoista kovasti. Olen nyt lukenut kaksi, ja vaikka molemmat oli ihan ok, niin suureksi suosikikseni ei niistä kumpikaan noussut. Huomaan olevani asiasta vähän pettynyt.

Tiesin etukäteen, että Juoksuhaudantie kertaa unelmasta omakotitalosta. Jotenkin kuvittelin sen unelman vähän erilaiseksi kuin mitä se sitten osoittautui olevan. Ehkä minun olisi helpompi ymmärtää unelma omakotitalosta, kuin päästään sekaisin mennyt avioeron kokenut mies, joka saa päähänsä, että hankkimalla talon hän saa perheensä takaisin. Mies, Matti, alkaa pakkomielteisesti selvittämään, kuinka hän hankkii talon, minkä talon ja kenen talon ja millä keinoin hän voi sen saada. Pakkomielteen pahenemista on karmeaa seurata kirjan sivuilta. Tai tässä tapauksessa, kun kuuntelin äänikirjaa, cd-levyltä.



Huolimattomat, jonka luettuani arvelin, että pitäisin jostain muusta Hotakaisen kirjasta enemmän.

Osallistuu Helmet-lukuhaasteeseen: kirja ei ole mukavuusalueellasi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti