Nina LaCour: Välimatkoja

Nina LaCourin Välimatkoja (2018) on kaunista, lähes runollista kieltä. Niin kaunista, että vaihdoin englanninkielisestä äänikirjasta suomalaiseen e-kirjaan, sillä halusin nauttia kielestä - ja toki myös ymmärtää paremmin, mistä on kyse. Uusintalukuun voisin harkita sitä englanninkielistä äänikirjaa, sillä uskon todellakin, että Välimatkoja kestäisi uusintaluvunkin!

Marin on jäänyt New Yorkissa sijaitsevan koulunsa asuntolaan kuukauden mittaisen joululoma ajaksi, sillä hänellä ei ole enää paikkaa mihin mennä. Vaari on kuollut neljä kuukautta sitten, juuri ennen Marinin muuttoa opiskelemaan. Vaari ja Marin asuivat kahden, eikä muuta sukua ole. Eikä Marin ole puhunut vaarin kuoleman jälkeen kenellekään, jonka tuntee entisestä elämästään.

Nyt hänen paras ystävänsä Mabel on tulossa kolmeksi päiväksi tapaamaan häntä. Välimatkaa on 5000 kilometriä, ja tähän saakka Marin on voinut välttää vastaamasta puheluihin tai viesteihin. Ei enää.

Lukija pääsee vuorotellen mukaan Marinin ja Mabelin tunnustelevaan kohtaamiseen nykyhetkessä ja taustalla pyörivän ison kysymyksen selvittelyyn: mitä oikein tapahtui? Ja kun vastaus lopulta alkoi selvitä, luin tarinaa kyyneleet silmissä. Voi Marin, kuinka toivoisin hänelle onnea.