Milja Kaunisto: Luxus

"Sää oot oikee… kreivitär. Onks se totta?"
Marie sulki jälleen silmänsä ja nyökkäsi hiljaa. "Minä olin kreivitär. Nyt en ole enää mitään muuta kuin pelokas nainen, joka istuu tässä huoneessa päivästä toiseen ja muistelee menneitä päiviä. Olen taakka herra Borealille."

Milja Kauniston Luxus (2016) viipyi lukulistallani pitkään. Sain sen luettua lopultakin nyt, kun se ei todellakaan ole mikään uutuus ja koko trilogiakin on jo julkaistu. Ehkä minusta oli vähän  vastenmielistä tarttua tällaiseen tiiliskiviromaaniin, mutta Luxus kyllä vetäisi mukaansa kun lopulta avasin sen.

Isidore Boreal, pyövelinkisälli, pelastaa kaltoin kohdellun kreivitä Marie-Constance de Boucardin katuojasta Ranskan vallankumouksen ensi aalloissa. Miksi kreittären puoliso on tuomittu kuolemaan, ja miksi tämä kutsuu viime sanoinaan Nenetteä? Kuinka selviytyä maailmassa, jossa ei ole enää aatelisia eikä oikeastaan mitään asiaa ulos kadulle?

Lopulta turvapaikka löytyy markiisi de Saden mielikuvituksen loihtimasta ylellisestä bordellista Maison de Luxe. Mitä sen jälkeen tapahtuu? Sen nähdäkseni minun täytyy ilmeisesti lukea Purppuragiljotiini-sarjan toinen osa.

Jatkumo - sarjakirjojen lukuhaaste.
Helmet-lukuhaaste, 31. kirjaan tarttuminen hieman pelottaa.

Anneli Kivelä: Kasvukipuja Katajamäellä

- Katsotaan nyt sitten, kuinka kaikki alkaa sujua, kun pääsemme muuttamaan omaan kotiin. Onhan tämä jonkinlainen kokeilu. Nyt näemme, onko meillä yhteistä tulevaisuutta.
- Kuulostaa niin lopulliselta - joko tai, Hanne huomautti.

Anneli Kivelän Katajamäki-sarjassa seurataan Katajamäen kylällä tapahtuvia, yleensä romanttisia tapahtumia. Viimeksi kyläkoulun opettajaksi muutti Hanne. Hannen veli Petri on vieraillut Katajamäellä ja päättänyt muuttaa siskonsa perässä kylälle. Petrin mukana muuttaa hänen avovaimonsa Noora, vaikkakin ehkä ei aivan yhtä innokkaana kuin Petri. Uuteen rivitaloon muuttaa heidän lisäkseen muitakin uusia katajamäkeläisiä, esimerkiksi yksinhuoltaja Kerttu ja kirkonkylän apteekissa työskentelevä Jenni, ja uudet naapurit aiheuttavatkin kitkaa Nooran ja Petrin välille.

Kasvukipuja Katajamäellä (2018) yrittää saada aikaan draamaa myös kyläkoulun jatkon suhteen, kun siellä tapahtuu iso vesivahinko, mutta se juonenkäänne on nopeasti puitu.

Mitään isoa draamaa tai yllätyksiä ei Kasvukipuja Katajamäellä tarjoa, mutta tuttua ja turvallista luettavaa kuitenkin.

Aiemmat Katajamäki-blogitekstini:

Katajamäki kahden vaiheilla

Katajamäellä kaikki hyvin

Helmet-lukuhaaste: kirja on julkaistu 2018
Jatkumo - sarjakirjojen lukuhaaste

Laura Honkasalo: Nuukaillen

Voiko kaunista turhuutta rakastava nykyihminen oppia yhtä järkeväksi kuin esiäitimme? Nuukailu on vaikeaa, sillä kuluttamisesta on tullut meille lähes elämäntehtävä. Kirjailija Laura Honkasalo joutui pohtimaan kulutustaan perhetilanteen muutoksen myötä. Kun kukkaronnyörit kiristyvät, mummon säästövinkit tulevat tarpeeseen. Taitavankin pihistelijän on silti syytä säilyttää maltti: hamstraaja joutuu vain ojasta allikkoon.

Löytöretkeily nuukailun maailmassa voi tarjota yllätyksiä ja itsetekemisen iloa. Kun karsii turhuuksia, avartuvat paitsi komerot myös mieli.

Laura Honkasalon Nuukaillen eli kuinka pelastin kukkaroni ja maailman (2014) oli mielestäni mielenkiintoista luettavaa ja luinkin sen hyvin nopeasti.

Kirjassa käydään järjestelmällisesti vinkkejä erilaisiin säästökohteisiin. Ruuan kerääminen luonnosta, jämäruokien käyttö, omatekoinen kosmetiikka, vaatteiden hankkiminen ja huoltaminen ja ylipäänsä ostelu, huonekalujen hankinta, sekä vielä lopuksi hamstrauksesta aiheutuvat ongelmat. 

Olen jo pitkään pyrkinyt välttämään turhan tavaran hankkimista ja miettimään ennen ostosta a) mihin sijoitan tavaran, b) voinko hyödyntää samaan tarkoitukseen jotain jo olemassa olevaa tavaraa ja c) pitääkö jostain luopua, jos ostan tämän tavaran (esimerkiksi tilanpuutteen vuoksi). Se karsii turhimmat ostokset mukavasti. Kotikin pysyy siistimpänä, kun tavaroilla on (ainakin periaatteessa) paikkansa. 

Nuukaillen lähestyy kysymystä eri näkökulmasta kuin juuri nyt niin pinnalla olevat konmarit ja muut raivaamiseen keskittyvät elämäntaito-oppaat, ja siksi se olikin niin virkistävää luettavaa, vaikka onkin jo muutaman vuoden vanha. Älä keskity karsimiseen, keskity siihen, ettei kotiin edes tule turhaa tavaraa. Samalla olet ekologinen ja säästäväinen. 

Mazo de la Roche: Jalnan perintö

On ehkä vähän noloa palata jälleen Jalna-sarjan pariin, mutta en anna sen haitata. Kyse on siis kanadalaisesta kartanoromaanisarjasta. Sarjan ensimmäinen osa Jalna ilmestyi vuonna 1927 (suomennettu 1937) ja viimeinen osa Jalnan aamu 1960 (suomennettu 1962). Kirjat eivät ilmestyneet kronologisessa järjestyksessä, vaan täysin sikin sokin. Ensimmäisenä julkaistu Jalna on jäänyt kronologisessa järjestyksessä sarjan 7. osaksi.

Jalnan perintö (1932, suomennettu 1939) on jotenkin niin väkisin väännetty kirja, että lukijaa haukotuttaa. Siinä kun kaksi edellistä osaa (Jalna ja Jalnan perhe) olivat vauhdikkaita ja humoristisiakin, Jalnan perinnöstä saa etsiä draamaa suurennuslasilla löytämättä sitä. Hoh hoijaa. Ilmeisesti kaksi edellistä osaa olivat olleet jonkinlaisia menestyksiä, joten kirjailijan kannatti jatkaa saman rahasammon takomista, vaikka ideat olivatkin jo lopussa. Mutta kannattiko sitä jatkaa vielä 13 osaa tämän jälkeenkin? No jaa, myöhemmissä osissa on kyllä onnistuneempiakin osia kuin tämä.

Finch, Whiteoakin veljeksistä toiseksi nuorin, on tullut viimein täysi-ikäiseksi, ja saa käyttöönsä mummon jättämän suuren perinnön. Mitä hän tekee perinnöllä? Kuinka perhe käsittelee se, että mummo testamenttasi perintönsä juuri Finchille, vaikka jokainen olisi omasta mielestään ollut oikeutetumpi rahoihin kuin Finch?

Finch matkustaa sentään rahoineen ja setineen päivineen meren yli tätinsä luokse Englantiin, mutta ei saa sielläkään oikein mitään aikaiseksi.

Lista kronologisessa järjestyksessä, suluissa julkaisujärjestys. Lähde Wikipedia.
1. Jalnan synty (9)
2. Jalnan aamu (16)
3. Jalnan kotiopettajatar (11)
4. Jalnan nuori Renny (5)
5. Jalnan kevät (7)
6. Jalnan veljekset (13)
7. Jalna (1)
8. Jalnan perhe (2)
9. Jalnan perintö (3)
10. Jalnan isäntä (4)
11. Jalnan kukoistus (6)
12. Näkemiin Jalna (8)
13. Jalnan miehet palaavat (10)
14. Rennyn tytär (12)
15. Kosijoita Jalnassa (14)
16. Juhlat Jalnassa (15)

Osallistuu haasteeseen Jatkumo - sarjakirjojen lukuhaaste.

Alexander McCall Smith: Kirahvin kyyneleet

Mma Ramotswe ei vastannut. Hänestä tuntui, että hän oli ymmärtämäisillään mitä tilalla oli tapahtunut, mutta hän myös tiesi, että ei pystynyt pukemaan tietoaan sanoiksi, eikä hän myöskään osannut sanoa miksi tiesi sen.

Mma Ramotswe tutkii -sarjan aloitti Naisten etsivätoimisto nro 1, josta pidin hurjan paljon. Kirahvin kyyneleet (2004) on sarjan toinen osa. Kirahvin kyyneleet vaikuttaa vähän ehjemmältä kokonaisuudelta kuin casesta toiseen hyppelehtivä Naisten etsivätoimisto nro 1. Tässä osassa on pari juonenkulkua, joita seurataan tarkemmin.

Mma Ramotswe menee kihloihin autokorjaamon omistajan J. L. B. Matekonin kanssa ja suunnittelee avioliittoa. Kihlattu kuitenkin yllättää Mma Ramotswen hyväsydämisyydellään, ja tuo perheeseen uusia perheenjäseniä. Samaan aikaan Mma Ramotswe selvittää kymmenen vuotta sitten kadonneen nuoren amerikkalaismiehen tapausta. Mies vain katosi eikä kukaan koskaan nähnyt eikä kuullut hänestä sen koommin. Äiti ei kuitenkaan luovuta ja pyytää Mma Ramotswelta apua sen selvittämisessä, mitä pojalle oikein tapahtui.

Mma Ramotswen tutkimuksista tulee mukavan rauhallinen ja lempeä olo, suosittelen hetkiin, jolloin kaipaa seesteisyyttä.

Osallistuu lukuhaasteeseen Jatkumo - sarjakirjojen lukuhaaste.

Per Nilsson: Damaskus Sölvesborg

- Du kommer snart att få mat, säger han. Dom kommer snart att hitta oss.
- Och om dom inte gör det? säger Nour.
- Då sover vi här, säger Leo.

Olipahan luku-urakka! En ole koskaan lukenut kokonaista kirjaa ruotsiksi ennen tätä. Damaskus Sölvesborg on 170 sivuinen nuortenkirja, suhteellisen helppolukuista ruotsia, ja sikäli hyvä valinta ensimmäiseksi ruotsinkieliseksi kirjaksi. Olen aina toivonut, että kielitaitoni olisi niin hyvä, että voisin lukea ruotsiksi(kin) kirjoja, mutta koskaan aiemmin ei siihen ole kärsivällisyys riittänyt. Ruotsin kielitaidon kohentamiseen olen muuten käyttänyt paljon aikaa Duolingo-nimisellä ilmaisella sovelluksella. Viime talvena löysin rohkeuden lähteä etsimään kirjastosta ruotsinkielisten kirjojen osastolta luettavaa, ja Damaskus Sölvesborg vaikutti helppolukuiselta ja lisäksi riittävän kiinnostavalta. Myönnetään, että kuukausia siihen silti meni. Mutta valmista tuli, ja olen ylpeä itsestäni.

Leo ja Nour ovat samalla luokalla, mutta eivät ole puhuneet toistensa kanssa. Kun sitten luokan retkellä metsässä heidät laitetaan pariksi keskenään, Nour loukkaa itsensä, Nourin puhelimesta loppuu akku ja Leolle ei ole koskaan puhelinta ollutkaan, joutuvat he jäämään odottamaan apua. Ja puhumaan toisilleen enemmän kuin kumpikaan on normaalisti kertonut kenellekään. Tarina on hyvä, ja Leo ja Nour tuntuvat eläviltä eivätkä liian yksiulotteisilta. Se ei toki ole ihme, sillä ainakin Adlibriksen kuvauksen mukaan Per Nilsson on "ruotsin luetuimpia ja rakastetuimpia nuortenkirjailijoita".

Helmet-lukuhaaste: Kirja kertoo paikasta, jossa et ole käynyt.
Kaikilla kielillä -lukuhaaste: kirja ruotsiksi.

Merri Vik: Lottapa tietenkin

- Herttainen ei ole kylläkään ensimmäinen sana, joka tulee mieleen kun katselee sinua, pikku Lotta, isä sanoi. - Mutta ehkäpä sinusta tulee herttainen vuosien mittaa.
Herttainen! Luoja varjele, ajattelin kauhistuneena. Enhän minä ole ollenkaan sellaista tyyppiä!

Joskus nuoruudessani rakastin Merri Vikin Lotta-kirjoja. En muista luinko ne kaikki, luultavasti ainakin ne mitä kohtuudella kotipaikkakunnan kirjastosta löytyi. Äitinä rakastan lukea lapsille ääneen. Aina lapset eivät niinkään välittäisi kuunnella, mutta kestävät sen siinä toivossa, että myöhemmin luetaan jotain vähän nykyaikaisempaa. Lottapa tietenkin kuuluu ehkä heidän mielestään tähän sarjaan. Toisaalta, kun luin sitä luku kerrallaan, useina iltoina lapset olisivat toivoneet minun vielä jatkavan lukemista, joten ei kirja ihan huono heidänkään mielestään ollut!

Alkuteos on kirjoitettu 1958, joten totta kai Lotta-paran elämä on tyystin toisenlaista kuin nykyään. Olin lukiessani huolissani, ymmärtävätkö lapseni ollenkaan, mitä tapahtuu silloin jos mustepullo kaatuu pöydälle tai miksi koululla on hiilikellari, jonka kautta pääsee salaa illalla koululle. Mutta Lotan kommellukset tuntuvat selvästi hauskoilta nykylapsenkin mielestä! Kun Lotta ehtii viime tingassa pois koululta ennen ovien lukitsemista, löytää salkun ja toimittaa sen poliisille tai hihkaisee joulujuhlassa isoon ääneen KYLLÄ, kun puhuja arvelee monien odottaneen tätä hetkeä kun lukukausi päättyy - sen huumorin ymmärtää nykylapsikin, joka käy itse aivan toisenlaista koulua kuin Lotta.

En tiedä, luenko ääneen lapsille enempää Lotta-kirjoja, mutta tarkoitukseni on ainakin itse lukea vielä lisää.

Helmet-lukuhaaste: kirja aloittaa sarjan.