Mary Marck: Eevan luokka

- Sinä et milloinkaan kuuntele häntä, sanoi Eeva. - Kuinka sinä sitten voit tietää, onko hän hauska vai ei?

- Minä yritin kerran kuunnella, sanoi Hertta, - mutta se teki minut kipeäksi.

Mary Marckin tyttökirjat Suomen itsenäisyyden alkutaipaleelta kuuluvat koululaisena lukemiini tyttökirjaklassikoihin. Enkä siis voinutkaan vastustaa, kun löysin muutamia kirjaston poistomyynnistä. Muistan, että Mary Marckin kuvauksen vuoksi olisin kerran halunnut asua kaupungissa - vaikka tuskin olisin viihtynyt. Vaikka Mary Marckin sankarittaret kaihoavat asfalttia jalkojen alle, minä kaihosin samassa iässä ja edelleen metsään. Mutta luokan suloinen yhteishenki oli varmaan se syy, mikä oikeasti kirjoissa viehätti.

Eevan luokka on kirjoitettu vuonna 1917 ja se kertoo 13-vuotiaasta Eevasta ja hänen luokastaan. Eeva ja hänen ystävänsäkin kuuluvat selkeästi hyvätuloisiin perheisiin. Pojat ja tytöt ovat tässä sarjan ensimmäisessä kirjassa vähän erillään, mutta yhteisiäkin tapahtumia jo viritellään. 

Kirjassa on huumoria, joka lämmittää näin yli 100 vuotta myöhemminkin (aikuisen) lukijan mieltä, ja täytyy todeta, että eipä ollut turha ostos, mielellään sijoitan Eevan luokan omaan kirjahyllyyni. Eevan luokka on tällä kertaa panokseni kirjabloggaajien Klassikkohaasteeseen.

- Tiedätkö sinä, Eeva, meidän pitäisi muuttua jollain lailla. Me ajatellaan vain itseämme. Me ei tehdä mitään hyvää.

Eeva mietti hetkisen. Niin, se oli kyllä totta.

- Meidän pitäisi käydä sairaiden ja köyhien luona. 

- Minä en tunne ketään sairaita ja köyhiä, sanoi Eeva.

Osallistun postauksella kirjabloggaajien Klassikkohaasteeseen 10.