Ihon alaiset (2015) on aivan toista maata kuin Holopaisen aiemmat fantasiaromaanit. Onhan Holopainen sen verran vakuuttava kirjoittaja, että onnistuu tästäkin aiheesta saamaan aivan kelvollisen lukuromaanin. En silti oikein pitänyt Ihon alaisista. Minusta sen esittelemä fantasiamaailma, tulevaisuudenkuva, on aika karmiva. Se on tietysti tarkoituskin, mutta jotenkin en päässyt hahmojen "ihon alle", niin sanoakseni.
Kirjassa eletään tulevaisuutta, jolloin kauneusleikkaukset ja muokkaukset ovat arkipäivää, jopa välttämättömyys. Siinä eletään aikaa, jolloin pikkutytöille laitetaan silikonirintoja, muokataan kasvoja sellaiseksi kuin milloinkin halutaan, tehdään extreme-muokkauksina pirunsarvia päähän ja niin edelleen. Kammottavaa. Niin ajattelee myös Matias, joka lähtee taistelemaan muokkauksia vastaan.
Jaran suurin haave on päästä muokkaamaan itseään, mutta vanhemmat ovat kieltäneet sen ennen täysi-ikäisyyttä. Jarasta on tosi noloa olla muokkaamaton, "luomu". Inkalla ei myöskään ole muokkauksia, hän ei ole puolesta eikä vastaan, mutta ei vain ole vielä päättänyt kantaansa.
Plastikprincess kirjoittaa blogia, jonka aiheena on, kuinka hankkia rahat rintaimplantteihin. Vähän veikkaan, että tulevaisuudessa, jota Ihon alaiset kuvaa, blogi on jo vanhanaikaista, kun jo nykypäivänä olen itse pudonnut täysin kyydistä, mikä on nuorten keskuudessa se juttu. Mutta toimiihan blogiteksti tässä yhteydessä.
En halua lukea Ihon alaisia enää ikinä.
Helmet-lukuhaaste: Kirjan kansi on mielestäsi ruma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti